Media Hub

Rakennushankkeiden tulevaisuus rakentuu yhteisten tavoitteiden, tiedon ja prosessien kautta.

Hollolassa ja Porvoossa on paljon kokemusta elinkaarimallin käytöstä julkisissa hankkeissa. Päättäjät kertovat, miten hanke saadaan toteutettua onnistuneesti.

Väyläviraston Seppo Toivonen kertoo suurten väylähankkeiden uudistuvasta työkalupakista.

Elinkaarirakentaminen on yleistynyt julkisissa hankkeissa, joissa rakennuksilta vaaditaan pitkän käyttöiän lisäksi ennustettavia ylläpitokustannuksia. Kun urakoitsija huolehtii tilojen ylläpito- ja korjaustoimenpiteistä myös hankkeen valmistumisen jälkeen, voi asiakas keskittyä rauhassa laadukkaaseen arkeen. Näin on tehty myös Hollolassa sijaitsevassa Kalliolan koulussa, missä elinkaarimallista on ollut iloa niin koulun henkilökunnalle, oppilaille kuin tilaajien edustajille.

Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna otettiin käyttöön Parkanossa syksyllä 2019. Elinkaarimallilla rakennettu mittava hanke on ollut mielenkiintoinen matka niin suunnittelijoille kuin toteuttajille sekä uusien tilojen käyttäjillekin. Siirtyminen luokkahuonemallista muuntojoustaviin oppimisympäristöihin edellyttää myös uusia työtapoja.

YIT on toteuttanut elinkaarimallilla kouluja ympäri Suomen. Yhteistoimintaa korostava malli takaa tilaajalle turvaa vuosikymmeniksi, valjastaa rakentajan osaamisen pitkäkestoiseen käyttöön – ja pitää huolen siitä, että opettajat ja oppilaat saavat tarpeitaan vastaavat, toimivat tilat.

Koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelma on paisunut niin suureksi, että hallitus päätti kesäkuussa käynnistää Terveiden tilojen vuosikymmen -ohjelman. Pääministerin mukaan julkisessa rakentamisessa tarvitaan vahvempaa omistajuutta, jotta rakentamisen budjetti ja aikataulu pysyvät järkevinä eikä niiden liiallinen kiristäminen vaikuta rakentamisen laatuun. Myös rakennusalan asiantuntijat näkevät asiassa kehitettävää. FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen peräänkuulutti kesällä valtiovetoista rakennuskorjausohjelmaa.