Kierrätysaste nousuun tehokkaalla syntypaikkalajittelulla

Johanna-korttelissa Helsingin Kalasatamassa kuhisee. Rakennamme alueelle kolmea kerrostaloa, joista viimeiseenkin syttyvät valot vuoden 2024 alussa.

 Työmaalla on menossa perustusvaihe, ja siksi äänimaisemaa hallitsee vielä paalutuksen pauke sekä sora-autojen jylinä.

 ”Tontilla on nyt töissä 50 ihmistä, vilkkaimmassa vaiheessa lähes 200”, kertoo työsuojelupäällikkömme Ari Larikka, jonka pestiin kuuluu myös työmaan logistiikka ja jätehuolto.

 YIT ja L&T haluavat näyttää mallia rakennustyömaiden kierrätyksessä. Alan kierrätysprosenttia pitäisi hilata ylöspäin, jotta pystyttäisiin selkeästi ylittämään EU:n asettama 70 prosentin taso. Onnistumisessa on tärkeää, että jätehuollon järjestäminen on mukana työmaan suunnittelussa alusta asti.

 ”Yhtä ainutta tapaa asian järjestämiseen ei ole, koska jokainen työmaa on erilainen ja on erilaisia rakentamisen tapoja”, sanoo L&T:n asiakkuuspäällikkö Jari Heino.

 Syntypaikkalajittelu on onnistumisen edellytys

 Hyvissä ajoin ennen työmaan alkua tehdään yhdessä rakennusjätteiden lajittelusuunnitelma. Sillä luodaan ohjeet ja käytännöt, joilla jätteet saadaan kierrätettyä koko työmaan elinkaaren ajan tehokkaasti ja kierrätysaste saadaan nousuun.

 ”Suunnitelmassa huomioidaan lainsäädännön vaatimukset sekä tietysti YIT:n omat strategiset tavoitteet”, Heino sanoo.

 Keskeinen onnistumisen edellytys on syntypaikkalajittelu. Kun jokainen jätejae lajitellaan heti tarkasti omiin astioihinsa, jäte on puhtaampaa ja se saadaan toimitettua materiaalinkierrätykseen kustannustehokkaasti.

 ”Myös jätemäärien raportointi työmaittain on helppoa, kun ne on lajiteltu oikein”, Heino painottaa. ”Jätehuolto on kytköksissä vahvasti myös työturvallisuuteen. Työmailla, joilla paikat ovat järjestyksessä eikä jätettä loju siellä täällä, sattuu vähemmän tapaturmia.”

Kierrätys vaatii tietoa ja osaamista

 Lajittelun onnistumisessa ratkaisee hyvä ohjeistus.

 ”Oleellista on tehdä eri ammatti- ja asentajaryhmille omat ryhmäkohtaiset ohjeet. Kaikilla on oltava selkeät toimintatavat, jotka mahdollistavat tehokkaan syntypaikkalajittelun, sanoo Heino, joka on kiertänyt rakennustyömaita vuosikymmeniä.”

 Eniten perustamisvaiheessa syntyy puujätettä, muovieristejätettä eli käytännössä styroksia, värillistä kalvomuovia sekä metallia. Kun työmaa etenee, sen elinkaaren aikana tulee näiden lisäksi kymmenkunta erilaista jätejaetta.

”Eristevillaa, kovia muoveja, kalvomuovia, pahvia, puuta, kipsiä, bitumikermiä sekä kuormalavoja. Lisäksi työmaakopeista tulee bio-, paperi-, ja tietosuojajätettä”, Larikka luettelee. ”Jätelain myötä jätteiden raportointivaatimukset ovat kiristyneet. L&T:n Ympäristönetin kautta saatava ajantasainen data helpottaa raportointiamme ja toimii jätehuollon kehitystyökaluna.”

Kun on halua, lajittelu on helppoa

Joskus rakennustyömaiden väitetään olevan ahtaita paikkoja, joissa jätehuollon järjestäminen on hankalaa. Jari Heinon mielestä jätehuolto onnistuu kuitenkin aina, kun se vain suunnitellaan kunnolla.

”Jos on halu, keksii keinot – jos ei ole halua, keksii selitykset”, Heino sanoo. ”Toki kun työmaa etenee, eri kerroksissa pitää miettiä tarkkaan jätteiden logistiikka, mutta vielä tärkeämpää on miettiä oikeanlaiset keräysvälineet eri jakeille. Vaihtolava ei ole paras kaikille”, hän huomauttaa.

Oleellista onkin asenne lajitteluun.

”Kuten työturvallisuuteen, samalla lailla työntekijöitä pitää motivoida jatkuvasti jätehuoltoon. Kierrätysinfoa käydäänkin läpi viikkopalavereissa ja turvavarteissa sekä muun viestinnän yhteydessä”, Larikka kertoo.

Välillä täytyy kannustaa, tarjota porkkanaa vaikkapa pullakahvien merkeissä.

 ”On myös hyvä sanoa välillä vaan että ”kiitos, hyvin hoidettu!” Näin työntekijä huomaa, että hänen tekemistään tässäkin asiassa arvostetaan”, sanoo Heino.

Tässä juttusarjassa seuraamme Johanna-korttelin rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamiseen liittyvää pilottiprojektia vaihe vaiheelta. Projektissa YIT ja L&T näyttävät yhdessä, että kun on tahtoa, syntyy myös tuloksia. Tule mukaan!

Johanna-kortteli Helsingin Sompasaaressa

Rakentaja YIT

Työt alkoivat 6/2021

Tontille valmistuu kolme Helsingin kaupungin rakennuttamaa taloa:

o   Hitas-omistusasuntoja, valmistuu 2023 (As Oy Helsingin Priki Johanna)

o   Heka-vuokra-asuntoja, valmistuu 2023

o   Haso-asumisoikeusasuntoja, valmistuu 2024