Kaupunki kaipaa luontoa, mutta voiko luonto kaivata kaupunkia? – Hyvä suunnittelu toimii sekä luonnon että ihmisten hyväksi

Helsingin yliopiston ekologian professori ja akatemiaprofessori Johanna Mappes: “Nykyisin ymmärretään, että luonnon läheisyys on
1) viihtyvyyskysymys ja
2) terveyskysymys.”
 

“On hyvin paljon tutkimustuloksia siitä, miten viheralueilla on vaikutus immuniteettiin ja mielenterveyteen. Esimerkiksi lapset, joilla on ollut mahdollisuus liikkua viheralueilla, kärsivät vähemmän psyykkisistä oireista myöhemmällä iällä.”

Tarvitaanko vastakkainasettelua?
Rakentaminen ja kaupunkien tiivistyminen voivat vaikuttaa myös positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Edellytyksenä on hyvä suunnittelu. Mappes: “Ekologinen kompensaatioajattelu on mielestäni hyvä.”

●        Kun jossakin luontoa muokataan, toisaalla on suojeltava, säästettävä tai ennallistettava.

●        Uutta on parempi rakentaa alueille, joilla ihminen on jo muokannut luontoa, kuin ottaa käyttöön kokonaan uusia alueita.

Laajempi suunnittelupöytä.
Ekologian professori peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista suunnittelua:
“Eri viranomaisten, suunnittelijoiden ja toimijoiden yhteistyö olisi kaiken a ja o. Suunnitteluratkaisut vaikuttavat ympäristöön vuosikymmeniä.” Ratkaisevia vaiheita ovat muun muassa:

●        maankäytön suunnittelu

●        kaavoitus

●        rakennussuunnittelu

●        itse rakentaminen

Uusia työkaluja.
Kaupungit voivat ottaa käyttöön esimerkiksi viherkerroinmenetelmän, jolla voidaan määrittää tiettyjä tavoitetasoja jo kaavoitusvaiheessa. Menetelmällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi säilytettävään kasvillisuuteen, rakennusten pintojen käyttöön ja hulevesien hallintaan.

“Kaikki kannusteet, jotka tähtäävät siihen, että saadaan lisää vihreyttä kaupunkiympäristöön, ovat mielestäni hyviä asioita, joita kannattaa kokeilla. Pitkällä tähtäimellä investoinnit vihreyteen ovat kansantaloudellisestikin kannattavia. Ne tulevat takaisin terveytenä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.”

Entä pitäisikö kaupungeissa olla enemmän niittyjä? – “Monimuotoisuus luo monimuotoisuutta”

Hallittua villiinnyttämistä. Kaupunkiluonto tuo monelle mieleen hyvin hoidetut puistot ja kukka-asetelmat. Helsingin yliopiston ekologian professori Johanna Mappes näkisi mieluusti muunkinlaista luontoa myös urbaaneissa ympäristöissä: “Haluaisin lanseerata termin hallittu villiinnyttäminen, eli että mietittäisiin vaihtoehtoja perinteisille siirtonurmille ja timanttituijille.”

Biodiversiteetin kannalta hyviä ratkaisuja:

●        osa viheralueista jätettäisiin villimmiksi, esimerkiksi niityiksi

●        ranskalaisesta puutarhamallista kohti englantilaista: tiheämpää, rönsyilevää, paljon erilaisia puita ja pensaita

●        enemmän elementtejä: kiveä, vettä, runsaampi kasvilajisto

●        kantava ajatus: monimuotoisuus luo monimuotoisuutta

“Hoidetuilla nurmilla ja puistoilla on edelleen paikkansa urbaanissa ympäristössä, mutta kaupungeissa olisi myös paljon mahdollisuuksia monimuotoistaa elinpiiriä niin luonnon kuin ihmistenkin hyväksi. Esimerkiksi mennyt kuuma kesä osoitti, miten hyödyllisiä suuret puut kaupungeissa ovat myös ihmisille.”

Ajattelun muutos tarpeen. Mappeksen mukaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kasvattamiseksi tarvittaisiin ennen kaikkea muutos ajattelussa:

●        Suomalaisilla on vahva pyrkimys siisteyteen, joka sinänsä on tietysti hyvä asia, mutta luonnon kannalta siitä olisi hyvä vähän päästä eroon.

●        Ihmisiä pitäisi vaikka opastekyltein opettaa, että tähän tietoisesti kasvamaan jätetty pöheikkö on monen eliön koti.

●        Monesti raivaustyöt ja nurmikonleikkuu lasketaan automaattisesti kaupunkien budjetteihin, vaikka asioita voisi ajatella toisin.

“Luonnolle usein parasta on se, että ei tehdä paljon asioita. On parempi jättää rauhaan kuin puuhata jatkuvasti. Tämä on monesti samalla se halvin vaihtoehto.”

Positiivista kehitystä. Mappes: “Mielestäni se, että rakennusyhtiötkin pohtivat luonnon monimuotoisuutta, kertoo jostakin todella positiivisesta. On luonnon ja ihmisten kannalta erittäin hieno asia, jos biodiversiteettikysymykset nousevat samalla tavalla valtavirtaan kuin ilmastonmuutoskeskustelu. Monimuotoinen kaupunkiympäristö on kaikkien etu.”

Juttu on julkaistu alunperin MustRead-uutiskirjeessä.