Parveke on kerrostalossa asuvan pienoisparatiisi

Moderniin suomalaiseen kerrostaloasuntoon kuuluu parveke, niin myös YIT:llä. Täysin parvekkeettomia eivät ole edes opiskelija-asunnot, kertoo Asuminen Suomi -toimialan tuotepäällikkö Teemu Kapulainen.

YIT:n taloissa parvekevalikko vaihtelee kohteittain: on ranskalaisia parvekkeita, muutaman neliön ulokeparvekkeita ja suuria lasitettuja terasseja.

"Premium-kohteissa parvekkeet ovat olohuoneen jatkeita, joissa voi olla tilaa jopa 15 neliötä", Kapulainen kertoo.

Valtaosa parvekkeista Suomessa on lasitettuja. Modernissa arkkitehtuurissa parvekkeet lasitetaan usein kauttaaltaan kirkkaalla lasilla, joka avaa esteettömän näkymän parvekkeelta ympäristöön. Täysin lasitetut parvekkeet ovat ulkonäöltään kevyitä ja maksimoivat luonnon valon määrän asuntoon. Lasitetun parvekkeen avoin näkymä lisää myös yhteisöllistä henkeä pihapiirin ja asukkaiden välillä.  

Parvekkeella on neljä vuodenaikaa

Myös parvekkeiden käyttötavat vaihtelevat. Toiset hyödyntävät joka ikisen neliösentin ja sisustavat parvekkeen lattiasta kattoon hyöty- ja koristekasveilla, toiset käyttävät parveketta lähinnä varastotilana.

Parveke mielletään helposti pelkäksi kesähuoneeksi, mutta parvekkeella voi olla neljä vuodenaikaa. Keväällä parveketta värittävät hyvin viileää kestävät tetenarsissit ja muut kevätkukat, kesällä nautitaan auringosta ja huolehditaan kasveista, syksyllä vaihdetaan tilalle syysistutukset.

Eikä parveketta unohdeta talveksikaan. Jouluksi sinne kannetaan isoja sypressejä sekä jouluvaloja ja -koristeita. Lopputalven ajan ilmettä tuovat isot lyhdyt, oksat ja muut koristeet, jotka näkyvät sekä sisälle että ulos.

Parvekkeella kasvukausi on pitkä

Parveke sisustetaan kuten kodin muutkin tilat; sen mukaan mihin tilaa käytetään.

Lasitettu parveke toimii mainiosti kasvihuoneena, jolla kasvukausi jatkuu pitkään, maaliskuusta loka-marraskuulle asti. Viime vuosina suosioon noussut kaupunkiviljely näkyy myös parvekkeilla. Seinät peitetään istutustelineillä, lattia viljelyastioilla.

Tässä pitää muistaa huomioida parvekkeen kantavuus, joka on yleensä noin 400–500 kg/m2.

Toinen turvallisuusasia, joka usein unohtuu, on se, että parveke on asunnon hätäpoistumistie.

Sitä ei saa tukkia kokonaan.

Tekstiilit tuovat kodikkuutta

Parhaimmillaan parveke on levollinen lisähuone, joka tuo asumiseen mukavuutta.

Parvekkeella saa toteuttaa villeimmätkin unelmat, sillä pienen tilan sisustus on helposti muunneltavissa.

Sisustustrendeistä parvekkeilla näkyvät itse tekemisen suosio sekä pyrkimys ekologisuuteen, luonnonmateriaaleihin ja kierrätykseen. Esimerkiksi vaihtolavoista rakennetaan edelleen kokonaisia oleskeluryhmiä.

Oleellinen osa kodikasta parveketta on lattia. YIT:n taloissa paljaan betonipinnan voi halutessaan kattaa esimerkiksi puuritilällä tai matolla jo rakennuksen viimeistelyvaiheessa, kertoo Kapulainen.

Myös erilaisia laudoituksia näkee paljon, eikä mikään estä peittämästä parvekkeen lattiaa perinteisellä räsymatolla, jos kastumisen vaaraa ei ole.

Etenkin oleskelutiloina käytettävillä parvekkeilla näkee paljon myös verhoja säänkestävistä kaihtimista tavallisilla kiskoilla kulkeviin verhoihin.

Seitsemän parasta parvekeideaa

1. Järjestä lapsille pieni hiekkalaatikko leluineen.
2. Ota seinät ja katto hyötykäyttöön hyllyjen, ritilöiden ja amppeleiden avulla.
3. Tuo parvekkeelle kesäksi kalusteita, kasveja ja tekstiilejä sisätiloista.
4. Ota onnistuneista istutuksista ja kokonaisuuksista kuvia ja kirjoita asioita muistiin tulevaa kesää varten.
5. Sisusta ja koristele parveke vuodenaikojen mukaan.
6. Ota huomioon naapurit ja taloyhtiön säännöt.
7. Rentoudu ja nauti parvekkeestasi.

Ideoita ammennettu osoitteesta: Parveke.fi

Lue lisää:
YIT:n pihakonseptista

YIT Kodeista

YIT tutki Suomi 100 -juhlavuoden keväällä entistä viihtyisämpien ja toimivampien pihapiirien tulevaisuutta työpajoissa, joissa eri alojen asiantuntijoita haastettiin miettimään pihoille uusia ideoita ja ratkaisuja. Lisäksi suomalaisia innostettiin laajemmin osallistumaan hankkeeseen digitaalisen joukkoistamisen keinoin. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten pihoja pitäisi suunnitella, hyödyntää ja toteuttaa yhteisöllisinä ja toiminnallisina tiloina, jotka mahdollistavat pihojen käytön oman kodin jatkeena parhaimmillaan ympäri vuoden.