Tiivis ekosysteemi on Helsingin valtti, tietää Slushin toimitusjohtaja: “Perusajatus on se, että seuraava Google syntyy Suomessa”

Kun maailmanlaajuinen koronavirusepidemia laittoi tulevaisuudensuunnitelmat uusiksi käytännössä joka alalla, tiiviin ja elinvoimaisen startup-ja kasvuyritysekosysteemin merkitys alkoi korostua entisestään. Sen tietää myös teknologiatapahtuma Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen.

“Ekosysteemistä pidetään huolta kansainvälisellä rahalla ja tukemalla varhaisen vaiheen firmoja. Koska emme Slushin tämän vuoden perumisen vuoksi voi nähdä tänä vuonna kasvokkain, olemme joutuneet miettimään tapoja, joilla voimme nyt auttaa yrittäjiä”, hän sanoo.

Tyypillisesti Slush tuo marras-joulukuiseen Helsinkiin kymmeniä tuhansia ihmisiä yli sadasta maasta. Nyt huomio yhden täyteenahdetun viikon sijaan on pitänyt levittää laajemmalle aikavälille ja pienempii ryhmiin kerralla. Se tarkoittaa panostamista sähköiseen yhteydenpitoon merkittävien kansainvälisten tekijöiden kanssa sekä suomalaisten startup-yrittäjien välisen yhteishengen kasvattamista ja ylläpitämistä.

Etenkin pääkaupunkiseudun kasvuyrittäjäpiirien yhteisöllisyys on ilahduttanut Huttusta näinä poikkeuksellisina aikoina.

“Pitää rohkeasti pelata kotiinpäin ja nostaa jengiä esille tässä suhteellisen tiiviissä ekosysteemissä, jossa tosi monet tuntevat toisensa.”

Slushin suurin ponnistus tänä vuonna on kuitenkin Node by Slush -verkkoyhteisö, jossa on yhdistetty tapahtuma-Slushin kiitellyimmät asiat: ihmiset ja kohtaamiset. Kuratoidussa yhteisössä voi ottaa Slushin yhteyttä palvelua käyttäviin sijoittajiin, kanssayrittäjiin ja muihin ekosysteemipelaajiin. Sen lisäksi syksyn aikana järjestetään erilaisia verkkotapahtumia, joissa Spotifyn Daniel Ekin kaltaiset tunnetut ja menestyneet nimet jakavat omia neuvojaan startup-yrittäjille.

Noden lisäksi Slush aikoo järjestää pieniä illallisia suomalaisella startup-ekosysteemille, jos koronavirustilanne vain antaa myöten. Ajatuksena on järjestää pienelle joukolle erilaisten teemojen, kuten käyttäjähankinnan, ympärille kuulumisten ja tiedon vaihtamiselle pyhitetty illallinen.

“Usein yrittäjät painivat samankaltaisten kysymysten kanssa, ja aina joku tietää, miten ne ratkaistaan”, Huttunen sanoo.

Huttusen tavoite on, että tulevaisuuden Slush pystyisi vielä aiempaa vahvemmin luomaan edistystä ja viemään yhteiskuntaa eteenpäin. Se tarkoittaa, että yhteen törmäytetään paitsi yrittäjät, sijoittajat ja tutkijat, myös esimerkiksi taiteilijat.

“Haluamme inspiroida tulevia sukupolvia ratkaisemaan vaikeita ongelmia. Tämän jälkeen haluamme auttaa heitä rakentamisessa sekä yhdistää heidät oikeisiin ihmisiin.”

Node by Slush on verkkoyhteisö, jossa on yhdistetty ihmiset ja kohtaamiset

Läheisyys on valttikortti: “Kolmen minuutin kävelyn päässä on sadoittain firmoja ja sijoittajia”

Slushin tämänhetkinen toimisto sijaitsee Helsingin Kampissa, kivenheiton päässä Maria 01 -startupkampuksesta. Sieltä Huttunen on saanut nopeasti ja tehokkaasti tukea ja kommentteja esimerkiksi uuden Node by Slush -tuotteen kehittämiseen.

“On käsittämättömän hienoa, että minulla menee kolme minuuttia kävellä paikkaan, jossa on sadoittain firmoja ja sijoittajia. Lyhyen kävelyn päässä saa todella hyvää materiaalia siihen, miten asiat saadaan toimimaan”, hän sanoo.

Helsingin tiivis ekosysteemi mahdollistaa sen, että ihmisiä näkee ja tapaa helposti, mikä tarkoittaa, että tuki ja apu eri vaiheen yrityksille on lähellä. Helsinkiläistä startup-keskittymää onkin kehuttu sen aktiivisesta tiedonvaihdosta, joka on mahdollista juuri läheisen henkisen ja fyysisen etäisyyden ansiosta.

Aiemmin Slushin toimisto oli Punavuoressa, hieman etäämmällä kaupungin ytimestä ja Maria 01 -keskittymästä. Slushin ydintiimi huomasi, että sijainti vaikutti siihen, kuinka houkutteleva toimisto oli esimerkiksi tapahtuman laajalle vapaaehtoisjoukolle ja muille alan ihmisille.

“Sinne tuli huomattavasti vähemmän ihmisiä vain hengaamaan ja tutustumaan tiimiimme.”

Päivittäiset, matalan kynnyksen kohtaamiset ovat tärkeässä osassa Slush-yhteisöä, ja siksi tilojen siirtyminen Kamppiin oli tarpeellinen ratkaisu, vaikka tänä poikkeusvuonna Kampin toimisto on kuitenkin hieman liian iso tiiviimmän tiimin tarpeisiin. Koska Slushin tiimi kasvaa perinteisesti vuoden aikana paristakymmenestä hengestä reiluun pariin tuhanteen, on toimiston koon oltava myös helposti skaalattavissa. Siksi Huttusen mielestä esimerkiksi Maria 01:n läheisyys on Slushille hyödyksi, sillä sellaisessa tilanteessa, jossa Slushin omat tilat kävisivät liian nopeasti liian pieniksi, olisi lisätilaa mahdollista vuokrata Marialta nopeasti ja vaivattomasti.

Etätyöhön siirtyminen sataa Helsingin laariin

Marian aluetta kehitetään yhteistyössä YIT:n, Kevan ja Helsingin kaupungin kanssa Euroopan suurimpien kasvu- ja teknologiakeskittymien joukkoon. Huttunen näkee, että Helsinki on jo hyvällä tiellä sitä kohti.

“Meillä on ylivoimaisesti paras paikka elää, perustaa perhe ja voida hyvin. Olen huomannut, että sen arvo startup- ja sijoittajayhteisössä kasvaa koko ajan.”

Siksi tulevaisuudessa huipputekijät näkevät Helsingin yhtä hyvänä tai jopa parempana vaihtoehtona yritykselleen kuin Berliinin, Piilaakson, Lontoon tai Tukholman, Huttunen arvelee. Koska koronaviruksen vuoksi työ on monilla aloilla siirtynyt tavalla tai toisella etäolosuhteisiin, isoista ja kalliista kaupungeista on nähty voimakasta muuttoliikennettä pienempiin maihin ja paikkoihin. Esimerkiksi Piilaaksossa vuokrien hinnat ovat poismuuttoaallon vuoksi laskeneet kymmeniä prosentteja.

“Tämä sataa Helsingin laariin.”

Huttusen mielestä monipuolinen startup-ekosysteemi koostuu muutamista asioista. Sen keskiössä on hyvä koulutus ja erittäin kovalaatuinen tutkimus. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä kaksi laadukasta yliopistoa, jonka tekijöitä pitäisi yhdistää vielä aktiivisemmin myös niiden tahojen kanssa, jotka haluavat rakentaa uusia firmoja.

Toinen tekijä on rahoitus. Huttusen mukaan Suomessa alkaa olla erityisen hyvä tilanne alkuvaiheen rahoituksen kanssa, mutta paikallinen ekosysteemi kaipaisi vielä lisää sijoittajia myös keski- ja loppuvaiheelle.

“Tarvitaan myös pitkä putki yrittäjiä ihan eri vaiheista jo siitä lähtien kun nuorena alkaa pohtia firman perustamista. Minkälaisissa porukoissa nuori yrittäjänalku voisi oppia lisää? Sen lisäksi tarvitaan niitä vanhempia ja kokeneempia yrittäjiä.”

Myös Slushin omalla, vuosittain vaihtuvalla väellä on merkitystä ekosysteemin kehitykselle. Huttunen muistuttaa, että tässä vaiheessa Slushin läpi on käynyt jo ainakin yksi sukupolvi, josta lähtöisin olevien yrittäjien tekemisistä ja menestyksestä uusi sukupolvi voi oppia. Heidän menestyksensä aiheuttaa positiivisen kierteen, jonka myötä perustetaan joko uusia, mielenkiintoisia yrityksiä tai sijoitetaan muiden ideoihin.

“Perusajatus on se, että seuraava Google syntyy Suomessa. Mutta tärkeää olisi myös se, että pystyisimme houkuttelemaan maailman isoimpia teknologiayrityksiä perustamaan toimisto tänne. Meillä on siihen älyttömän hyvät edellytykset.”

Kehittyvä Marian alue moninkertaistaa Helsingin ekosysteemin edut

Nykyisen Maria 01 -kampuksen kasvu ja alueen laajentuminen tulee Huttusen mukaan moninkertaistamaan niitä etuja, joita jo nyt tiiviillä ja aktiivisella helsinkiläisekosysteemillä on. Selkeimpiä hyötyjä ovat lisääntyvät työtilat, läheisyys muiden tekijöiden kanssa sekä uudet työpaikat, joita lisätiloihin syntyy. Kehittyvän kampuksen valtteja ovat myös joustavuus ja dynaamisuus, kun tarjolle tulee matalalla kynnyksellä ja nopealla aikataululla vuokrattavia työtiloja.

“Pääsemme lähemmäs sellaista erittäin merkittävää teknologiahubia, jossa kaikki on lähekkäin”, hän sanoo.

Mahdollisuus järjestää Slushia tai muita teknologiatapahtumia pienempiä kohtaamisia alan ihmisten kesken on tärkeää. Tämänhetkinen poikkeusaika on siitä hyvä osoitus: Suomeen ei nyt kannattaisi houkutella tuhansia ihmisiä kahden päivän tapahtumaa varten, mutta matkustus- ja kokoontumisrajoitusten puitteissa erilaisia tapahtumia voi kuitenkin järjestää rajatummalle joukolle.

Marian alueen kehittyminen tarkoittaa myös entistä enemmän tiloja, jotka mahdollistaisivat erilaisista teemoista kiinnostuneiden ihmisten kohtaamisia. Esimerkiksi tietyllä ohjelmistokehyksellä koodaavia ammattilaisia ja opiskelijoita voisi kutsua koolle oppimaan toisiltaan ja keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä.

Havainnekuva YIT, Marian alueen laajennus


Huttusen mielestä kaiken ytimessä olisi tehdä kokoontumisesta, tapahtumien järjestämisestä ja kohtaamisista mahdollisimman helppoa järjestää. Jos Slush on edelleen koko vuoden yhteen kokoava tapahtuma, Marian alueella voisi olla ympäri vuoden ekosysteemiä yhteen tuova kompleksi.

“Siihen pitäisi löytää hyvä skaalautuva malli, jotta järjestäminen ei jäisi vain Marian väen vastuulle. Se toimisi enemmänkin mahdollistajana”, Huttunen tiivistää.