Auratalon peruskorjaus, Helsinki

Auratalo valmistui 1960-luvun alussa, kun silloinen vakuutusyhtiö Aura rakennutti sen toimitilakseen. Nykyisin kiinteistön omistaa LähiTapiola. Viime vuosina talo on toiminut toimisto- ja liiketilana usealle eri toimijalle. Kiinteistö tarvitsi täydellisen peruskorjauksen lisäksi uusia tilajärjestelyitä käyttötarkoituksen muutosta varten.

Modernisointi nykyaikaan

Modernisoimme 14-kerroksisen Auratalon nykyaikaiseksi muuttamalla toimistotilat uuteen käyttöön. Talon 12-kerroksiseen torniin tuli 188 hotellihuonetta, ensimmäiseen kerrokseen kaksi ravintolaa ja ylempään kellarikerrokseen päivittäistavarakauppa. Uusimme sisätilat ja talotekniikan täysin ja palautimme julkisivun takaisin 60-luvun asuun moderneilla ratkaisuilla.

Toteutimme työn projektinjohtourakkana. Urakkaan sisältyi myös suunnittelunohjaus.

Auratalon huikea muutos toimistokiinteistöstä hotelliksi

Rakennus sai uuden elämän korjausrakentamisen myötä, kun aiemmin toimistotalona toiminut kiinteistö muutettiin Cumulus-hotelliksi.

Projektin varsinainen toteutusvaihe oli varsin lyhyt, mutta sitä edeltäneet hankkeen kehitystyö ja käyttäjäneuvottelut kestivät miltei pari vuotta.

”Kun kaikki oli saatu sovittua eri osapuolten kesken, oli meillä melko lailla valmis paketti LähiTapiolalle Auratalon uudeksi formaatiksi. Restel näki heti mahdollisuuden uudelle hotellille, ja myöhemmin myös HOK-Elanto teki päätöksen uuden kaupan sijoittamisesta Aurataloon”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jarmo Borre.

Hankkeen aikataulu oli haastava

Hankkeen toteutuksen aikataulu oli tiukka.

”Töitä tehtiin 6 päivää viikossa, 10 tuntia päivässä”, kommentoi hankkeen työpäällikkö Esa Surakka. ”Tilojen pääkäyttäjä Restel oli esittänyt toiveet aikataulusta, ja meidän tehtävämme oli toteuttaa hanke sen mukaan”, lisää Surakka.

Käyttötarkoituksen muutos oli laaja projekti

Lähes kaikki muu paitsi betonirunko purettiin. Rakennuksen runkosyvyys oli sopiva myös hotellikäyttöön, joten hotellihuoneiden sijoittelussa ei ollut ongelmia. Paikalla valettu betonirunko mahdollisti myös tarvittavien muutostöiden tekemisen ilman laajoja tuentatöitä.

Käytävät haluttiin saada mahdollisimman korkeiksi, joten hotellihuoneiden talotekniikka kulkee useassa pystylinjassa huoneiden välissä.

”Ravintolatilojen lattiapintojen tasot vaihtelivat osittain jopa yli metrin. Lattiapinnat tasasimme korokelattialla, jonka alle saimme sijoitettua myös ravintoloiden ja osin kaupan talotekniikkaa”, kommentoi Jarmo Borre. 

Hotellin kerroksista kolmessa kiinnitimme erityistä huomiota myös esteettömyys vaatimuksiin, jotta liikkuminen on vaivatonta esimerkiksi pyörätuolilla. Nämä kerrokset on suunniteltu erityisesti Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kävijöitä varten.

Restelin hotellikonseptin ajatuksena oli muun muassa ”hyvä uni”. Tavoitteen varmistamiseksi teimme muun muassa julkisivusta äänimallinnuksen. Näin pystyimme määrittämään ikkunoiden äänitekniset ominaisuudet riittäviksi.

Logistiikka ei ollut ongelma tässä kohteessa

Auratalo sijaitsee hyvin vilkkaasti liikennöidyllä alueella Helsingin Meilahdessa, mutta logistisia ongelmia ei juuri ollut.

”Tontilla oli poikkeuksellisen paljon tilaa normaaliin keskustakohteeseen verrattuna”, sanoo Esa Surakka.

”Läpiajettava piha-alue mahdollisti rekkojen helpon liikkumisen ilman peruuttamista”, lisää hankkeen vastaava työnjohtaja Marko Hatakka. Kohteen luovutus oli sovittu kevääksi 2016, ja myös pihan piti olla valmis luovutushetkellä.

”Pihatyöt tehtiin varmuuden vuoksi valmiiksi jo edellisenä syksynä ennen lumen ja pakkasten tuloa”, lisää Hatakka.

Julkisivu palautettu entiseen loistoonsa

Auratalo ei ole suojeltu rakennus, mutta sillä on kaupunkikuvallista arvoa. Kaupungin rakennusvalvontavirasto vaati talon julkisivun säilyttämistä vähintään entisenlaisena, ja se piti mahdollisuuksien mukaan pyrkiä palauttamaan 1960-luvun asuun.

Ikkunajaon ja nurkkadetaljien osalta näin onnistuimme tekemään, mutta alkuperäisiä kippi-ikkunoita ei uuteen käyttötarkoitukseen voitu hyväksyä.  Paransimme ulkoseinien lämmöneristystä ja vaihdoimme vanhat julkisivulevyt valkoiseen alumiinipinnoitteiseen julkisivulevyyn, joille alaosan mustat kiillotetut graniitit luovat arvokkaan kontrastin. 

Nyt Auratalon julkisivu on taas vähintään yhtä loistokas kuin alun perin valmistuttuaan ja osa arvokasta Helsingin kaupunki-idylliä. Kaupungin rakennevalvontavirasto on todennut lopputuloksen vastaavan hyvin alkuperäisiä tavoitteita.

Projektiurakoinnin koko paketti YIT:ltä

Hanke toteutettiin projektinjohtourakkana, jossa myös suunnittelunohjauksen hoiti YIT.

”Ketju toimi kautta koko linjan, ja hanke oli hyvä kokonaisuus”, kiittelee Marko Hatakka. Yhteistyön sujuvuus on projektinjohtourakoinnissa tärkeää.

”Käyttäjän kannalta hanke eteni haasteellisuudestaan huolimatta varsin hyvässä yhteistyössä”, kommentoi Hok-Elannon suunnittelupäällikkö Timo Lötjönen. Kaikkien sitoutuminen aikatauluun, kustannustehokkuuteen ja laadukkaaseen tekemiseen mahdollistaa onnistuneen lopputuloksen.

”On hienoa, että vanhoja rakennuksia korjataan ja rakennuksille voidaan luoda uusia käyttötarkoituksia”, kertoo YIT:n korjausrakentamisen johtaja Kalevi Stenman.

Auratalon peruskorjaus nosti kiinteistön arvoa. Työn valmistuttua tilojen vuokralaiset ja loppukäyttäjät saivat käyttöönsä nykyaikaiset, tehokkaat ja viihtyisät tilat.

Faktoja:

• Auratalo valmistui 1962
• Rakennus ollut aiemmin lähinnä toimisto- ja liiketilakäytössä
• Muutoshankkeen projektinjohtourakoitsijana YIT
• Remonttiaika tammikuu 2015 – maaliskuu 2016
• Purkutyöt kestivät 5 kuukautta
• Energiatehokkuutta parannettu, mm. julkisivuihin ja kattorakenteisiin asennettu lisälämmöneristys
• Uusi julkisivu kestää hyvin säänvaihteluita
• Kaikki 1 154 ikkunaa uusittiin
• Esteettömyys ja akustiikka huomioitu (Restelin hiljainen ja helppo liikkua -konsepti)
• Rakennuksessa on 188 hotellihuonetta, 2 ravintolaa ja päivittäistavarakauppa

Lue lisää korjausrakentamisen palveluistamme