Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Suomen teollistumisen vuosikymmenet sysäsivät Tampereen positiivisen kehityksen kierteeseen 1880-luvulla.
Tampereen vetovoiman voimakkaan nousun aika alkoi 1990-luvun taitteessa, kun Suomi panosti korkeakoulutukseen ja innovaatiovetoiseen kasvupolitiikkaan.
Tampereen yliopiston ympärille syntyi uutta teknologia-alan osaamista, joka toi kaupunkiin lisää yrityksiä, työpaikkoja ja opiskelijoita. Vahvasta valmistavan teollisuuden kaupungista tuli myös yksi Suomen teknologia-alan keskittymistä.
Yliopiston merkitys korostuu myös tänä päivänä.
”Joka toinen tamperelainen on opiskelija. Yliopistouudistuksen onnistuminen oli meille tärkeää”, Tampereen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kehuu Tampereen teknillisen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhdistymistä.
Myös Tampereen sijainti on ihanteellinen. Kaupunki on riittävän lähellä talouden kasvun veturia, pääkaupunkiseutua, mutta samalla myös sopivan kaukana.
Se on iskostanut kaupungin päätöksentekoon tee-se-itse-asenteen.
”Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sanoi aikoinaan minulle, että meidän pitää itse tehdä nämä asiat. Se tarkoitti, että Tampereella ei voida odottaa, että valtio tulee ja hoitaa kaupungin asiat”, Tampereen elinkeinojohtajana työskennellyt Juha Kostiainen sanoo.
Lue miksi Tampere on Suomen suosituin kaupunki
Artikkelin lähteenä on hyödynnetty MDI-yrityksen blogia: https://www.mdi.fi/tampere-ilmio-on-kiihtymis-ja-leviamisvaiheessa-miksi-tampere-on-vuodesta-toiseen-yksi-koko-maan-vetovoimaisimmista-kaupungeista/
