Allianssi on paras toteutusmuoto monimutkaisissa hankkeissa

Väitämme, että allianssimalli on paras toteutusmuoto monimutkaisille hankkeille kaupunkien raideliikenteen kehityksestä, teollisuuden investointien kautta sairaalarakentamiseen. Kun rakennushankkeen kaikki osapuolet vastaavat onnistumisista ja epäonnistumisista yhdessä, säästetään yhteisiä varoja. ”Julkinen rakentaminen edellyttää yhteiskunnalta iso rahapanosta”, kirjoitti Rakennusteollisuuden varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö helmikuussa ja allianssi on paras tapa hallita tuota rahapanosta.

Allianssin johtavana ajatuksena on osapuolten aikainen integroituminen, jolloin hankkeen kaikki tärkeimmät sidosryhmät, kuten omistaja, suunnittelija, rakentaja, ylläpitäjä ja käyttäjä voivat istua saman pöydän ääreen suunnittelemaan hanketta ja tehdä saumattomasti yhteistyötä myös rakentamisen ja jopa käytön aikana. Myös vastakkainasettelu vähenee, kun osapuolet ovat ongelmatilanteessa samalla puolella pöytää. Mikäli ongelma ei ratkea projektiryhmän kesken, se viedään ratkaistavaksi allianssin johtoryhmään. Muissa hankemalleissa ongelma ratkaistaan yleensä oikeusistuimessa, kun taas allianssissa johtoryhmä keskustelee asiasta niin kauan, että kaikki osapuolet ovat samaa mieltä.

Monenlaiset hankkeet hyötyvät allianssista, sen on todistanut mm. Naantalin voimalaitos -hanke, jossa rahat käytettiin tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, aikataulu piti kaikki välitavoitteet mukaan lukien, turvallisuustaso oli poikkeuksellisen korkea, mikä näkyi alhaisena tapaturmataajuutena ja mallin ansiosta kehitettiin runsaasti lopulliseen toteutukseen parannuksia. Sekä esimerkiksi Raide-Jokeri ja Tampereen Ratikka, jotka etenevät suunnitelmien mukaan ja joissa rakentamisen aikaiset kustannukset ovat hallinnassa.

Allianssin joustavuus on myös paremmalla tasolla, kun perinteisten toteutusmallien. Jos esimerkiksi lupa- tai valitusprosessien takia joudutaan muuttamaan järjestelyjä, allianssissa siihen kyetään nopeasti ja jopa ilman aikataulumuutoksia. Esimerkiksi Raide-Jokerilla on pystytty siirtämään painoa kohtiin, joissa on voitu edetä normaalisti, kun valituksista on odotettu eri asteiden päätöksiä, jonka vuoksi töissä ei ole voitu edetä alkuperäisen suunnitelman mukaan. Hanke etenee siksi edelleen aikataulussa.

Alliansseissa otetaan myös sidosryhmät suunnitellummin huomioon ja kaksisuuntainen viestintä mahdollistaa eri osapuolten näkökulmien nostamisen esiin.

Kun allianssimallia vastustetaan, palaute kohdistuu kustannuksiin. Allianssin ideana on, että ensimmäinen kustannusarvio tarkentuu suunnitteluvaiheessa, kun hankkeen kokonaiskuva selviää. Esimerkiksi Kruunusillat-allianssissa on käynyt näin ja onkin tärkeää tässä suunnitteluvaiheessa asettaa tavoitekustannus oikein kaikkien osapuolten kesken, jotta siinä voidaan pysyä rakentamisen aikana.

Laajojen ja monimutkaisten hankkeiden onnistumista mitataan kustannusten lisäksi myös lopputuotteen laadukkuudella, eli miten se vastaa tarpeeseen, prosessin tehokkuudella, eli miten sekä allianssin osapuolten, että muiden sidosryhmien tarpeet on huomioitu ja sovitettu yhteen, hankkeen vaikutuksilla ympäristöön ja esimerkiksi siihen liittyviin tai rinnakkaisiin hankkeisiin sekä riskien hallinnan onnistumisella.

Kustannuksia arvioidessa huomioidaan myös se, että osa perinteisistä tilaajan/omistajan tehtävistä ja kustannuksista siirtyy palveluntuottajien vastuulle. Siksi allianssimalli vaatii laajempaa osaamista kuin perinteiset urakkamuodot ja se tulisi ottaa huomioon kilpailutuksessa. Hinta ei ole allianssin ainoa valintaperuste ja tilaajalla pitää olla mahdollisuus valita paras palveluntuottaja.

Mielipide julkaistu ensimmäisenä Kauppalehdessä 4.5.2021

Allianssi hankkeen toteutusmuotona