Allianssimalli on kritisoitunakin parhaita rakennusalan hankemalleja

Allianssimalli on saanut lähiaikoina kritiikkiä mm. siitä, että sen käyttö suosii alan suuria toimijoita, eikä sen käytön pääperustelua riitaisuuden välttämisestä voida osoittaa toteen, koska tilanteet ratkotaan allianssissa suljetusti (Väitöskirja kritisoi allianssien käyttöä, Rakennuslehti 23.6.2022). Allianssi on mielestämme kuitenkin yksi parhaista rakennusalan hankemalleista.

Allianssimallin vertaaminen muihin perinteisiin urakkamuotoihin on vaikeaa, koska allianssi ei toteutusmuotona kata vain hankkeen suunnittelun ja rakentamisen toteutustapaa (ns. sopimusvastuita), vaan vastaa laajemmin hankkeen tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin päästään yhdessä. Esimerkkinä; hankkeita tai urakkamuotoja vertaillessa yleensä julkisuuteen ilmoitetaan vain rakentamisen ja suunnittelun kustannukset, mutta hankkeen tavoitteiden täyttymisestä toteuttamisen kustannukset ovat vain osakokonaisuus.

Hankepäätöstä suunniteltaessa tilaaja asettaa tavoitteet, jotka ovat usein hankkeen merkitystä ja tarvetta kuvaavia ylätasoisia päämääriä. Hankkeen onnistumista voidaan kiteytetysti mitata kolmella parametrillä a) miten hanke onnistuu tunnistamaan ja määrittämään hankkeelle asetetut tavoitteet, b) miten hankkeen suunnittelu ja toteutus vastaa näihin tavoitteisiin ja c) miten hankkeen lopputulos vastaa asetettuihin tavoitteisiin. Näiden onnistumista pyritään allianssissa varmistamaan kaikkien keskeisten osapuolten aikaisella yhteistyöllä.

Kehitysvaihe on kriittinen allianssissa

Allianssin kehitysvaiheen tärkeimpiä asioita on määrittää hankkeen lopulliset tavoitteet, kehittää vaihtoehtoisia ratkaisutapoja, jotka parantavat hanketta, sopia hankkeen laajuus, toteutusaikataulu ja määrittää hankkeelle riittävän tiukka tavoitehinta riskivarauksineen. Hankkeen tavoitteet pitää olla kaikilla osapuolilla selvillä ja näihin tavoitteisiin liittyvät määrittelyt tulee vaihtoehtoineen tutkia sekä tarvittaessa haastaa. Tilaaja, suunnittelija ja toteuttaja laativat yhdessä toteutus- ja työsuunnitelmat siihen valmiusasteeseen, että työt pystytään aikatauluttamaan, hinnoittelemaan, sekä riskit että mahdollisuudet tunnistamaan. Tämä kaikki edellyttää paitsi sekä ammattitaitoa että hyvää ja kitkatonta yhteistyötä, mutta ennen kaikkea luottamusta osapuolten välillä.

On totta, että kehitysvaiheessa lyödään välillä viisaat päät yhteen myös kivuliaasti, mutta juuri projektiorganisaation muodostamista ja suunnitelmien kehittämistä varten se on olemassa. Allianssin etu on se, että mielipiteet selvitetäänkin usein kehitysvaiheessa, eikä lakituvassa – tämä säästää yhteiskunnalta rahaa.

Toteutusvaiheessa saavutetaan tavoitteet

Kehitysvaiheessa muodostettu organisaatio varmistaa, että toteutusvaiheelle asetetut tekniset ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan ja toteutusvaiheen riskit hallitaan. Kaupunkiliikennehankkeissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alliansseissa panostetaan perinteisiä hankkeita enemmän tiedottamiseen, työmaa-aikaisen liikenteen hoitamiseen, sekä lähiseutujen asukkaiden ja ympäristön huomioimiseen, kun tavoitteena on pienentää hankkeen aiheuttamaa häiriötä.

Toteutusvaiheessa allianssimallin iso etu on siinä, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus ja kiinnostus vaikuttaa hankkeen etenemiseen, kun aikataulun osalta hankkeella on vain yksi yhteinen polku. Jos hanke pilkotaan pienempiin osaurakoihin, jokainen osaurakka kulkee omaa polkuaan, joka ei ole välttämättä linjassa koko hankkeen etenemisen kanssa. Allianssissa eri tehtävien väliset rajapinnat ovat yhteisen organisaation vastuulla. Tällä tehostetaan huomattavasti tehtävien keskinäistä yhteensovittamista.

Riskienhallinta ja yhteistyö on allianssin vahvuus

Allianssin tärkeimmistä osa-alueista riskienhallinta, jolla varmistetaan systemaattisesti hankkeen onnistuminen. Allianssi vastaa pääsääntöisesti kaikista hankkeen toteutukseen liittyvistä riskeistä yhdessä. Allianssimalli mahdollistaa esimerkiksi yhteisen, avoimen riskirekisterin. Tämä tarkoittaa sitä, että allianssiosapuolilla on vastuu tunnistaa, seurata ja tarkastella hankkeen kaikkia riskejä, sekä suunnitella jo etukäteen toimenpiteitä, joilla riskit voidaan poistaa. Sen lisäksi voidaan sopia riskien jaosta ja hinnoitella ne oikealle tasolle. Riskienhallintaan vaikuttaa myös allianssihankkeiden normaalia pidemmät jälkivastuuajat, joiden aikainen vastuu varmistetaan laadukkailla ja kestävillä ratkaisuilla. Elinkaarinäkökulmat hankkeiden tavoitteina korostuvat nyt ja tulevaisuudessa.

Koska rakennushankkeissa on mukana useita osapuolia, joilla on erilaisia tavoitteita, on tärkeää pystyä hallitsemaan osapuolten välisiä suhteita – allianssi mahdollistaa tämän yhteistyöhön ohjaamalla. Parhaimmillaan se parantaa mukana olevien motivaatiota organisaatio- ja yksilötasolla.

Yhteistyön tekeminen allianssihankkeissa on mahdollista kaikille rakennusalan yrityksille. Allianssimallia on käytetty pääsääntöisesti vaativissa ja kompleksisissa hankkeissa, joissa osapuolten aikaisella integraatiolla on kriittinen merkitys hankkeen onnistumisen kannalta. Allianssimalli toimii myös pienemmissä hankkeissa, esimerkkinä Suomenlinnan tunnelin korjaus. Toteutusmalli itsessään ei ole tae yhteistyön ja hankkeen onnistumiselle, mutta osaaminen ja kokemus yhteistoiminnallisista malleista edesauttaa yhteistyötä ja tuo mukanaan näkökulmia, jotka osin poikkeavat ns. perinteisillä toteutusmalleilla toteutetuista hankkeista. Hankintamalleja tulisikin edelleen kehittää suuntaan, joka mahdollistaa myös pienempien urakoitsijoiden osallistumisen hankkeeseen allianssiperiaatteiden mukaisesti, koska laajempi yhteistyö kehittää kaikkien alan toimijoiden osaamista ja lopulta alaa itsessään.

Mielipide on julkaistu ensimmäisenä 11.11.2023 Rakennuslehdessä.