Asumisratkaisujen kirjo Suomessa on laaja, aivan kuten ihmistenkin.
Jos asiantuntijuuteen riittäisi pelkkä pitkä kokemus, olisivat monet meistä vähintäänkin lastenhoidon, siivouksen, ruuanlaiton, autolla ajamisen, nukkumisen, parisuhteen, viestinnän, kohta myös koronaviruksen ja siltä suojautumisen, mutta etenkin asumisen ammattilaisia.
Todennäköisesti olemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei asia ole näin yksinkertainen.
Käytössä oleva testijoukkomme ja näkökulmamme ovat tähän yksinkertaisesti liian kapeita.
Oikeassa elämässä ja laajassa mittakaavassa asumisratkaisujen kirjo Suomessa on laaja, aivan kuten ihmistenkin. Talous- ja elämäntilanteemme vaihtelevat ja poikkeavat toisistaan, joskus rajustikin, ja siksi se, mikä jollekin voi tuntua pieneltä ja mahdottomalta, voi toiselle olla unelma.
Mietin tätä hiljattain, kun luin Iltalehdestä tarinan henkilöstä, joka oli asunut 40 vuotta 7m2 asunnossa, taloyhtiön saunasta ja Helsingin ydinkeskustan palveluista nauttien. Sama asunto myytiin juuri uudelle asukkaalle 14 000 euron neliöhinnalla.
Varmasti molemmilla asunnon omistajilla olisi ollut myös vaihtoehtoja, jotka he olisivat voineet saavuttaa samalla rahalla ja varmasti moni – asumista omista lähtökohdistaan katsova – olisi heitä siihen myös kannustanut.
Mutta kuka meistä voi todella sanoa, missä ja miten kenenkin tulisi asua?
Omaperusteisessa asuntotuotannossa rakentaja toteuttaa määräysten sekä lukuisten päivittäisten asiakaskohtaamisten ohjaamana asuntoja, joiden asiakasymmärryksen onnistumisen todentaa lopulta asunnon ostava tai sen hylkäävä asiakas.
Asiakkaiden rakennusvaiheessa teettämät valinnat ja muutokset vielä hienosäätävät tätä ymmärrystä prosessissa, jossa asunnosta tehdään koti.
Tavoitteenamme YIT:llä on, että ihmiset voivat elää haluamallaan tavalla ja osoittaa valinnoillaan suuntaa tulevaisuuden asumiselle. Asiakkaiden todellisiin tarpeisiin perustuva asiakasymmärrys hyödyttää niin kaupunkeja, asukkaita kuin asuntoja toteuttavia tahoja, jotka tietenkin haluavat tuotteidensa käyvän mahdollisimman hyvin kaupaksi.
Wikipediassa sanaa ymmärrys kuvataan näin:
”Ymmärryksellä tarkoitetaan kykyä omaksua tieto jostakin asiasta niin syvällisesti ja perusteellisesti, että osaa palauttaa asian helposti mieleensä ja käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen. Puhuttaessa toisten ihmisten ajattelun ja toiminnan ymmärtämisestä tarkoitetaan kykyä empatiaan, taitoa nähdä asia toisten ihmisten näkökulmasta riippumatta siitä, mitä mieltä itse on asiasta.”
Etenkin viimeinen lause meidän kaikkien on syytä pitää mielessä, myös asumisesta puhuttaessa.
Miten digitalisaatio ja rakentamisen teollistuminen tulevat etenemään 2020-luvulla? Katso videolta, mitä mieltä johtaja Marko Oinas on asiasta mieltä.
Kotimuotoilu - enemmän elämää mukavuusalueella