Elinkaarimalli mahdollistaa mutkattoman koulutien vuosikymmeniksi

Toimiva ja turvallinen koulurakennus on mutkattoman koulutien perusta. Koulu ympäristönä asettaa kuitenkin rakentamiselle monenlaisia haasteita: uudet oppimismenetelmät tarvitsevat entistä joustavampia ja toiminnallisempia tiloja, joiden kuitenkin pitää kestää aikaa jopa vuosikymmenien päähän. Koulurakennus kaipaa aktiivista ja omistautunutta ylläpitoa myös käytön aikana, ja esimerkiksi sisäilmaongelmiin pitää puuttua ajoissa.

Näihin haasteiseen vastaa elinkaarimalli, jonka edelläkävijä YIT on. Perinteisestä kilpailutuksesta poiketen elinkaarimallissa rakentaja on mukana heti suunnitteluvaiheessa ja vastaa paitsi rakentamisesta myös rakennuksen ylläpidosta. Käytännössä koulun tilaaja – kunta tai kaupunki – saa yhdellä sopimuksella toimivan rakennuksen esimerkiksi 20 vuodeksi ennakkoon tiedossa olevalla hinnalla. Elinkaarimalli sopiikin erityisen hyvin koulujen kaltaiseen julkiseen rakentamiseen, koska käyttötarve on pitkäaikainen eikä tiloissa ole vaihtuvia vuokralaisia.

Elinkaarikouluhankkeissa korostuu tilaajan ja rakentajan pitkäkestoinen kumppanuus. Siinä, missä malli tuo kunnalle turvaa ja ennustettavuutta, YIT:lle se tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää vuosien saatossa karttunutta osaamistaan kokonaisvaltaisesti.

”Elinkaariajattelun mahdollistama, pitkän arvoketjun toiminta on syvällä YIT:n strategiassa. Haluamme kantaa laajaa vastuuta, jotta asiakas voi keskittyä omaan toimintaansa ylläpidosta murehtimisen sijaan”, kertoo YIT:llä elinkaarihankkeista vastaava Hannu Soikkeli.

Rakennusvaiheen jälkeen rakentajan ja tilaajan yhteistyö kehittyykin koko palvelujakson ajan. Säännölliset palaverit ja käyttäjäkyselyt sekä opettajille tutuksi käyvä kiinteistöpäällikkö varmistavat toimivan tiedonkulun.

”Eräs rehtori kommentoikin, että on niin helppoa, kun tietää kenelle soittaa eikä tarvitse yksin miettiä, että nyt ei ilmanvaihto pelaa tai saippua on loppu”, Soikkeli sanoo.  

Edelläkävijöiden yhteistyötä

YIT on ollut mukana elinkaarikouluhankkeissa niin kauan kuin niitä on Suomessa tehty. Projektien laajuus vaihtelee 400–500 oppilaan kouluista noin 1 000 oppilaaseen.

”Olemme toteuttaneet elinkaarihankkeita ympäri Suomen, aina Espoosta Sodankylään. Merkittäviä edelläkävijöitä elinkaariajattelun hyödyntämisessä ovat olleet erityisesti Kuopion kaupunki ja Espoo”, Soikkeli kertoo.

Kuopiossa elinkaarikouluja on toteutettu kolmessa hankkeessa. Vuonna 2011 valmistuivat Puijonsarven koulu ja Martti Ahtisaaren koulu ja seuraavana vuonna Puijonlaakson päiväkoti sekä Rajalan koulun peruskorjaus. Pohjantien koulun peruskorjaus valmistui 2013. Vuonna 2017 päätökseen tuli toisen elinkaarisopimuksen mukaisesti Jynkän alakoulu, vuonna 2018 Karttulan yhtenäiskoulu ja päiväkoti. Molemmissa kouluissa toimii myös kirjasto.

Kolmas elinkaarisopimus koski Hiltulanlahden koulun ja päiväkodin rakentamista ja ylläpitoa. Rakennus valmistui heinäkuun 2019 lopussa, ja koulun ja päiväkodin toiminta alkoi elokuussa.

Soikkelin mukaan Kuopion projektit ovat osoittaneet, että yhteistoiminnallisella mallilla saadaan aikaan hyvä, tilaajan tavoitteiden mukainen lopputulos.

”Erityisen ylpeä pitää olla Kuopiossa syntyneestä hankkeen osapuolten välisestä luottamuksesta ja yhteistyön toimivuudesta. Se on kaikkein tärkeintä, sillä hyvästä yhteistyöstä seuraa onnistuneita ratkaisuja.”

Espoossa puolestaan on toteutettu elinkaarimallilla koulujen peruskorjauksia ja laajennuksia. Tällä hetkellä hankekokonaisuuksia on meneillään kaksi. Ensimmäinen kokonaisuus on valmistumassa vaiheittain: Kirstin koulu valmistuu syyslukukaudelle ja Viherlaakson koulu ja lukio on korjausvaiheessa. Toiseen kokonaisuuteen kuuluvat Tuomarilan ja Laajalahden koulut ovat suunnitteluvaiheessa, ja niiden rakentamisvaihe alkaa syksyllä 2019.

Huoleton tie päiväkodista ylioppilaaksi

Entistä huolettomampaa ja turvallisempaa koulutietä on rakennettu ja rakennetaan Espoon ja Kuopion lisäksi lukuisilla muillakin paikkakunnilla. Lopputuloksena on poikkeuksellisia elinkaarimallilla toteutettuja kokonaisuuksia, jotka palvelevat asukkaita aina päiväkodista ylioppilaaksi. Hankkeiden mittakaava mahdollistaa monipuolisen suunnittelun.

”Elinkaarikouluissa yhdistyy yleensä monenlaisia tiloja. Oppimistilojen ja liikuntasalien lisäksi tyypillistä on toteuttaa kokonaisuuteen myös muita käyttäjän toimintoja, kuten kirjasto tai neuvola sekä monipuolisia oheiskäytön mahdollisuuksia”, Soikkeli kertoo. 

Yksi YIT:n toteuttama näyttävä kokonaisuus on ensi vuonna Imatralle nouseva Suomen suurin puukoulu, josta tulee samalla kaupunkilaisten monitoimitalo. Valmistuessaan Mansikkalan koulukeskuksen tilat palvelevat yli 1300 lasta ja nuorta sekä samalla neuvolan, työväenopiston ja eri yhdistysten asiakkaita ja aktiiveja.

YIT:n Hollolaan rakentamat Kalliolan koulu ja Heinsuon yhtenäiskoulu on nekin tehty yhteensä reilusti yli tuhannelle oppilaalle, ja tilat tehtiin tukemaan uudistunutta opetussuunnitelmaa. Porvooseen rakennettu kolmen päiväkodin ja kahden koulun kokonaisuus toimii esimerkkinä elinkaarihankkeesta, jossa säästeliääseen energiakulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Siinä, missä elinkaarimalli tarjoaa kunnalle turvaa ja koulun henkilökunnalle kasvot, joiden puoleen kääntyä, tärkeintä on se, ettei koululaisen tarvitse murehtia muusta kuin koulunkäynnistä.

Tietotie 6 otti koululaiset vastaan syksyllä

Elinkaarimallin lisäksi YIT tekee menestyksekkäitä kouluhankkeita myös perinteisillä urakkamalleilla. Yksi onnistuneista hankkeista on Tietotie 6:een tehty käyttötarkoituksen muutos. Vanhaan toimistokiinteistöön avautuu pian uusi Otaniemen lukio, joka otti ensimmäiset opiskelijansa vastaan nyt elokuussa.

800 lukiolaista palaa kesälomien jälkeen koulun penkille uudessa opinahjossa, kun Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiot yhdistyvät elokuussa Otaniemen lukioksi. Uusi koulu avautuu Aalto-yliopiston metroaseman viereen osoitteeseen Tietotie 6 ja tarjoaa opiskelijoille yleislukion lisäksi mahdollisuuden opiskella matematiikka- ja luonnontiedelukiossa tai teatteri- ja mediapainotteisella lukiolinjalla.

Otaniemen lukio on osa Tietotie 6 -hanketta, jossa YIT:n ja HGR Property Partnersin yhteisyritys Regenero* saneerasi Espoon Tietotie 6:ssa sijaitsevan toimistorakennuksen koulu- ja toimistotiloiksi. Tietotie 6 -hankkeen muutos- ja purkutyöt aloitettiin vuonna 2017 ja varsinaiset saneeraustyöt keväällä 2018. Toimitilat avautuivat käyttöön jo alkuvuodesta 2019, mutta hanke saa varsinaisen päätöksensä lukiolaisten aloittaessa koulun elokuussa.

”Korjausrakentamisen kohteeksi Tietotie 6 on poikkeuksellisen laaja ja isokokoinen hanke. Käyttötarkoituksen muutos toimistotilasta kouluksi on ollut mielenkiintoinen ja palkitseva. Lukion tiloista tuleekin liikuntasaleineen ja auditorioineen aivan ensiluokkaiset”, kertoo Tero Aaltonen YIT:n Toimitilat-segmentistä.

*YIT, HGR ja niiden yhteisyritys Regenero myivät Tietotie 6 -kiinteistö joulukuussa 2018 eQ Hoivakiinteistöt -erikoissijoitusrahastolle.