Järvenpään keskusta uudistuu yhdessä tekemällä

Järvenpään Bulevardikortteli on keskustan tiivistämisen ensi askel. Toteuttamiskelpoinen hanke syntyy, kun osapuolten tavoitteet, hyvä suunnittelu ja talous kohtaavat yhteisellä suunnittelupöydällä.

Kun Järvenpään kompaktiin ydinkeskustaan haluttiin uutta eloa, oli ainoa järkevä suunta ylöspäin. Bulevardikorttelin pääsuunnittelija, johtava arkkitehti Timo Meuronen arkkitehtitoimisto Arcosta tietää kokemuksesta, että korkea rakentaminen herättää intohimoja. Kun Järvenpään kaupungin, arkkitehtitoimisto Arcon ja YIT:n yhteisissä työpajoissa hiottua korttelisuunnitelmaa esiteltiin ensi kertaa kaupunkilaisille, loppuivat tilasta tuolit kesken. ”Suosio kertoi, että keskusta on kaupunkilaisille selvästi rakas paikka. Tilaisuudet vahvistivat myös käsitystä siitä, että me suunnittelijat olimme oikealla tiellä”, Meuronen iloitsee.

Tontilla alun perin seissyt Perhelän funkkisosuuskauppa elää edelleen monen muistoissa. Pian Järvenpään menneiden vuosikymmenten keskeisin kauppapaikka palaa entiseen loistoonsa, kun uuden Bulevardikorttelin kaupallisten tilojen rakentaminen kävelykadun varteen on jo päässyt vauhtiin. Kävelykadun kulkijalle uuden korttelin kulma tulee olemaan muistuma 1960-luvulta, vanhan Osuuskaupan funkkisnurkan tyyliin. Kokonaan valmis Bulevardikortteli on vuonna 2025, kun sen näkyvin maamerkki, 20-kerroksinen asuintalo hienoine näkymineen Tuusulanjärvelle valmistuu.

YIT_Järvenpään Bulevardikortteli_rakentaminen.jpg

Järvenpään keskustan tiivistämisen tavoitteet ovat selkeät: lisää asumista, palveluita ja elinvoimaa keskustaan.

Tärkeä kaupunkikuvallinen tavoite on ollut ydinkeskustan elävöittäminen ja uusien palveluiden ja liiketilojen tuominen kävelykatu Jannen kivijalkaan", kertoo kaavoitusjohtaja Sampo Perttula.

Tammikuussa 2023 Perttula ja hänen 230 Järvenpään kaupungilla työskentelevää kollegaansa saivat hekin uudet toimistotilat Bulevardikorttelin toimistorakennuksesta. Uuden toimistorakennuksen tunnusmerkki on yläkerrosten periskoopin muotoinen kokouskeskus. Kun valot palavat iltamyöhään, tietävät pääradan junamatkustajat ja puoli kaupunkia, että kaupunginhallituksen kokous on käynnissä.

Kaupunkia rakennetaan yhdessä

”Yhteistyö YIT:n kanssa on mennyt erittäin hyvin. Yhteissuunnittelu sujui kitkattomasti, ja saimme kaupungin ja YIT:n tavoitteet sovitettua mutkattomasti yhteen”, kertoo Perttula.
”Yhteisissä työpajoissa koeponnistimme suunnittelijoiden ajatuksia kaupungin suuntaan ja kehitimme suunnitteluratkaisua yhdessä eteenpäin” Timo Meuronen kertoo.

”Arkkitehtuuriakin on mietitty yhdessä, esimerkiksi miten kortteli avautuu kävelykadulle”, Sampo Perttula kertoo.

Hanke alkoi muutamalla koko päivän mittaisella ideariihellä, joissa korttelin toimintoja pohdittiin laajalla joukolla. Mukana olivat kaupungin edustajat, suunnittelijat ja arkkitehdit. "Sitä kautta löysimme yhteisen sävelen. Kaikki ovat sen jälkeen puhaltaneet yhteen hiileen”, kertoo korttelikokonaisuudesta vastannut YIT:n hankekehityspäällikkö Miikka Kilpinen.

”Kaupungilta oli suunnittelussa mukana hyvä kokoonpano. He katsoivat hanketta niin kaupungin elinvoiman, kaavoituksen kuin kaupunkirakenteen kannalta. Myös rakennusvalvonta tuli mukaan aikaisessa vaiheessa”, Meuronen kertoo.

Tiiviin yhteistyön ansiosta kaavoituksen ja rakennusvalvonnan näkemykset on huomioitu heti suunnittelun alkumetreiltä alkaen. Kortteli sai uuden tehokkaan kaupunkikeskuksen suunnitelmaa vastaavan asemakaavan vuonna 2020. ”Kaavaprosessi ja rakennusluvat ovat menneet todella sujuvasti”, pääsuunnittelija kiittelee.

Keskustakorttelilla vaiheikas historia

Hanketta vauhditti myös tontin historia. Korttelin kohtaloa mietittiin ensi kerran jo 1990-luvulla. Vuonna 2007 järjestetyssä arkkitehtikilpailussa purkukuntoon päätynyt perinteikäs osuuskauppakortteli sai ensimmäisen toteutussuunnitelmansa, mutta vuoden 2008 finanssikriisi pysäytti hankkeen alkumetreille. Seuraavan kerran korttelin uudistaminen nytkähti eteenpäin vuonna 2015, kun kaupunki hankki koko korttelin omaan omistukseensa. Silloinen kumppani kuitenkin vetäytyi hankkeesta. Vuonna 2019 kaupunki valitsi uudeksi kumppanikseen YIT:n.

Kolmas kerta toden sanoi, ja uuden hybridikorttelin ensimmäinen vaihe on nyt valmis. Bulevardikorttelin kokonaisuuteen kuuluu yhteensä 300 asuntoa, toimistokokonaisuus, kävelykadun varrelle sijoittuvat ravintolat ja liiketilat sekä pysäköintilaitos.

YIT_Järvenpään Bulevardikortteli_pääovi.jpg

Kun halutaan luoda elävää kaupunkitilaa, on asumisen, palvelujen ja työpaikojen limittäminen järkevää. Asuminen tuo uusia käyttäjiä ja elinvoimaa keskustan palveluille – ja sosiaalista kontrollia ympäristöön.
”Kun keskustassa asutaan, liikutaan ja oleskellaan kaikkina vuorokaudenaikoina, tulee koko ympäristöstä turvallisempi”, Meuronen pohtii.

Sampo Perttula kertoo, että koko asemanseutu on tulevaisuuden suunnitelmissa korkean rakentamisen aluetta. ”Se on merkki kaupungin kasvusta. Ydinkeskusta jos mikä on alue, missä korkea rakentaminen on perusteltua”, Perttula toteaa.
”Korkea rakentaminen on äärimmäisen tarkoituksenmukainen tapa tuoda uusia asuntoja tiiviiseen keskustarakenteeseen”, Meuronen vahvistaa.

Järvenpäällä on vetovoimaa

Uusille asunnoille on tarvetta, sillä Järvenpää on yksi Helsingin seudun nopeimmin kasvavista kunnista, eikä kasvuvauhti ole hidastumassa vastakaan. Perttula kehuukin, että

Saavutettavuus on meidän valttimme. Me olemme 25 minuutin matkan päästä Helsingin keskustasta, ja hintataso on Helsingin seutua edullisempi.

Jos pääkaupunkiseudulla pidetään ihanteena 15 minuutin kaupunkia, on Järvenpää keskustakortteliensa uusille asukkaille enemmänkin viiden minuutin kaupunki. Kaikki palvelut ovat saavutettavissa vain muutaman minuutin kävely- tai pyörämatkalla.

Järvenpään vetovoima näkyy keskustan hankkeiden nopeana etenemisenä.
”Bulevardikortteli on konkreettisesti käynnistänyt koko keskustan kehittämisen”, Sampo Perttula kertoo.

YIT_Järvenpään Bulevardikortteli_asuintalo.jpg

Myös lähikatujen ja kävelykatu Jannen uudistaminen pääsee vauhtiin, kun Bulevardikorttelin työmaa valmistuu. Keskustan uudisrakentaminen jatkuu senkin jälkeen. ”Yleiskaavan mukaisesti kaupungin kasvu kohdistuu pääosin asemien seuduille nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistäen”, Perttula linjaa.

Tiivistäminen vastuullisinta rakentamista

Järvenpään tulevaisuuden keskusta on suunnittelijoiden visioissa elävä, vireä ja turvallinen. 2020-luvun rakentamisessa vastuullisuus on noussut keskeiseksi arvoksi. Rakentamisen ympäristövaikutuksia leikataan kaikin mahdollisin keinoin. Korttelin toimistotaloille haetaan LEED Gold -ympäristösertifiointia. Vieläkin tärkeämpää on, että Järvenpään uudisrakentaminen ei valtaa tilaa luonnolta.

Pidän keskustan tiivistämistä hyvänä ja vastuullisena tapana kehittää kaupunkirakennetta,

Meuronen toteaa. Haastavin suunniteltava oli korttelin vihreä pihakansi, jossa piti sovittaa yhteen niin taloyhtiöiden omat leikkipihat, kaupunkilaisten olohuoneena toimiva julkinen viheralue kuin kaupunkiekologialle tärkeiden pölyttäjähyönteisten suosimat kasvilajit. Olemassa olevan infran ja valmiin kaupunkirakenteen hyödyntäminen on kaikkein ekologisin tapa uudistaa kaupunkia.

Yhdessä eteenpäin

Arkkitehti Meuronen muistuttaa, että maailma on täynnä kunnianhimoisia suunnitelmia, jotka eivät koskaan toteudu.
”Vasta silloin kun eri osapuolten halut ja tavoitteet, hyvä suunnitelma ja talous kohtaavat, meillä on käsissämme toteuttamiskelpoinen hanke.”

Juuri näin kävi Järvenpäässä. ”Tämä on alkumetreistä asti ollut hyvä esimerkki aidosta kumppanuudesta. Tavoitteet on sovitettu yhteen, toisia on kuunneltu, ja kaikilla ollut kova tahto saada hanke etenemään”, Sampo Perttula kertoo.

Etenemisen tahti on myös YIT:n hankekehityspäällikkö Miikka Kilpisen mukaan ollut jotain aivan poikkeuksellista.
”Kun päätös kumppanuudesta tehtiin, olivat suunnitelmat ja uusi asemakaava alle vuodessa siinä pisteessä, että olimme valmiit käynnistämään rakentamisen.”