"Kannattaa rakentaa ympäristöjä, jotka eivät ole riippuvaisia autoista”

Opetat tällä hetkellä kursseja ja ohjaat jatko-opiskelijoita kestävien kaupunkien suunnitteluun keskittyen liikenneasioihin ja erityisesti riippuvuuteen autoista. Millaisin ​​odotuksin tulet Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumaan?

Olen tutkinut kaupunkien ja liikenteen suhdetta vuodesta 1978. On tärkeää jatkaa tällaisen tutkimuksen tekemistä, mutta minulle on vielä tärkeämpää nähdä tutkimuksiin pohjaavat linjaukset toteutettuina kaupungeissa.

Kaupungeilla on monia haasteita, jotka vaikuttavat sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Meidän täytyy muuttaa tapaa, jolla teemme kaupunkikehitystä ja kehitämme kaupunkijärjestelmiä. Siihen ei tarvita ”rakettitiedettä” vaan määrätietoista yhteistyötä hyvien ideoiden toteuttamiseksi. Siksi haluan olla vaikuttamassa todellisiin muutoksiin kaupungeissa.

Tällaisissa tapahtumissa yksityinen sektori, hallintosektori ja yhteisöt kykenevät kohtaamaan ja keskustelemaan käytännön muutoksista, jotka edistävät meidän kaikkien elämänlaatua. Näiden muutosten pitäisi myös auttaa suojelemaan paikallista ja globaalia ympäristöä, josta me kaikki olemme riippuvaisia. Toivon, että päivän päätteeksi kaikki ymmärtävät vähän paremmin, miten kaupunkikehitys ja fiksut liikennejärjestelmät auttavat luomaan parempia kaupunkeja.

Minun mielestäni tällaiset tapahtumat luovat toivoa tulevasta. Ihmisten aikaa ja energiaa ei kannata käyttää yksinomaan sen murehtimiseen, kuinka vaikeaa muutos on.

Puheenvuorosi käsittelee liikennekeskeistä kehittämistä, raideyhteyden merkitystä sekä autoriippuvuuden lopettamista kaupungeissa. Voisitko antaa pari makupalaa tärkeimmistä viesteistäsi?

Kaupunkien tulisi rakentaa ympäristöjä ja liikennejärjestelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia ​​autoista. Tämä edellyttää, että alueista tehdään riittävän tiheitä ja maankäytöltään monipuolisia, jotta lyhyet matkat voi näppärästi liikkua kävellen tai pyörällä. Kaupunkikehittämisessä tulisi myös suunnitella alueille riittävästi ”kriittistä massaa”, joka perustelee panostukset laadukkaaseen ja vuoroväleiltään tiheään julkiseen liikenteeseen. Julkinen liikenne tarvitsee varrelleen työpaikka- ja asukaskeskittymiä.

Kaupungeissa tulisi olla useita elinkelpoisia keskuksia, jotka on suunniteltu vähintään yhtä paljon kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kuin autoilun ehdoilla. Tällainen suunnittelu ​​johtaa monikeskuksiseen kaupunkikehitysmalliin, joka voi muun muassa auttaa kehittämään verkostomaisia julkisen liikenteen järjestelmiä. Ne tarjoavat mahdollisuuden liikkua kätevästi ja nopeasti mihin tahansa suuntaan kaupungissa – ei pelkästään keskustasta lähiöön ja takaisin.

Mallin onnistumisen kannalta on kriittistä, että kiinnitämme koko ajan tarkkaa huomiota kaupunkisuunnittelun laatuun sekä julkisten alueiden viihtyvyyteen, houkuttelevuuteen, turvallisuuteen ja elinvoimaan. Julkiseen liikenteeseen luottavassa kaupungissa on myös mahdollista rajoittaa uuden tiekapasiteetin laajentamista ja pysäköintipaikkojen määrää. Lisäksi tarvitaan usein joitain ruuhkamaksujen muotoja, jotta hallitsemattoman auton käytön korkeita yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan paremmin heijastaa takaisin auton käyttäjiin.

Tähän päästään vain, kun kaikki poliittiset suuntaviitat osoittavat kohti samaa tavoitetta. Hallituksen, yksityisen sektorin ja yhteisöjen tulisi työskennellä yhdessä luodakseen kumppanuuksia, jotka saavat muutoksen tapahtumaan.

Lue koko Jeff Kenworthyn haastattelu Uutishuoneestamme

Kaupunkikehitys YIT:llä

YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaari järjestetään tänä vuonna 12.11.2019 jo seitsemättä kertaa. Tämän vuoden teema on ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?”
Seminaarissa julkaistaan myös Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin tulokset.
Tänä vuonna toista kertaa toteutettavan barometrin tavoite on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää.
Kaupunkien kehittäminen on YIT:n strategian ja liiketoiminnan ytimessä.