YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Korttelin kierrätyspilottia seuraava juttusarja on jäämässä kesälomalle. Ennen sitä kuitenkin pieni kertaus kuluneesta vuodesta ja kurkistus tulevaan syksyyn.
Johanna-korttelin maanrakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2021.
Vuoden lopussa korttelissa oli meneillään perustusvaihe, ja äänimaisemaa hallitsivat paalutuksen pauke ja sora-autojen jyrinä.
”Tontilla on nyt töissä 50 ihmistä, vilkkaimmassa vaiheessa lähes 200”, kertoi työsuojelupäällikkömme Ari Larikka, jonka pestiin kuuluu myös työmaan logistiikka ja jätehuolto.
Hyvissä ajoin ennen työmaan alkua YIT ja L&T olivat tehneet yhdessä rakennusjätteiden lajittelusuunnitelman. Sillä luotiin ohjeet ja käytännöt, joilla jätteet saadaan kierrätettyä koko työmaan elinkaaren ajan tehokkaasti ja kierrätysaste saadaan nousuun. Lue lisää.
Keskeinen kierrätyksen onnistumisen edellytys oli ja on syntypaikkalajittelu ja työntekijöillä selkeät toimintatavat jätteiden lajittelussa. Myös jatkuvalla seurannalla on suuri merkitys lajittelun onnistumiseen. Työmaa saa kuukausittain raportin, josta selviää mm. kierrätysaste ja määrät jätejakeittain.
”Rakennusjätteiden hyödyntäminen materiaalina on helppoa, kun rakennusjätteiden lajittelusuunnitelmassa määritetyt jätejakeet on jo työmaalla lajiteltu omiin keräilyvälineisiin”, Mikäli kaikki rakennusjätteet laitetaan samaan keräilyvälineeseen on monessa tapauksessa materiaalina kierrättäminen mahdotonta. L&T:n asiakkuuspäällikkö Jari Heino painotti. ”Jätehuolto on kytköksissä vahvasti myös työturvallisuuteen. Työmailla, joilla paikat ovat järjestyksessä eikä jätettä loju siellä täällä, sattuu vähemmän tapaturmia.”
Maaliskuussa Johanna-korttelissa oli jo aloitettu Hitas-kohteen sisätyöt ja muukin kortteli eteni määrätietoisesti lumisesta talvesta huolimatta.
Lajittelua kehitettiin työmaan etenemisen mukaan. Sisätöiden alkaessa alkoi kuormalavojen kerääminen olla yhä isompi osa jätehuoltoa.
”Lavoja tulee niin ikkuna- ja parvekeovitoimituksista kuin talotekniikan koneista ja tiililavoista”, YIT:n vastaava mestari Saku Puumala luetteli. L&T:n Heino jatkoi listaa:
”Noiden lisäksi yleisimpiä ovat kipsilevylavat ja eristevillojen lavat, ja jonkun verran tulee fin- tai eurolavoja sekä niin sanottuja teholavoja. Kaikkiaan työmailta kerätään 7–8 erilaista kuormalavaa." Lue lisää.
Korttelissa oli järjestetty maaliskuun alkuun mennessä kierrätyspilotin aloitusinfo sekä kaksi jätehuolto- ja lajitteluinfoa työnjohtajille ja yksi talotekniikan työntekijöille.
Heino arvioi, että yhteensä Johanna-korttelissa tullaan pitämään noin kymmenkunta infoa, sillä kyseessä on suuri ja pitkään kestävä hanke, jossa pilotoidaan rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamista.
Jäteinfossa käydään läpi muun muassa jätelakia, lajitteluohjeita sekä työturvallisuuden ja kierrätyksen välistä yhteyttä. Infon jälkeen työmaan henkilöstöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä.
”Yleisin kysymys infossa koskee tavallisesti sitä, miten kaikki urakoitsijat saadaan sitoutettua lajitteluun ja miten jätteet liikkuvat työmaalla ja kuinka monelle jakeelle lajittelua tulee?” Larikka kertoi.
Kierrätysohjeista on pyritty tekemään mahdollisimman selkeät ja yksinkertaiset. Siitä huolimatta ne eivät ole valmiit, Heino huomautti.
”Ohjeita saa ja voi aina kehittää. Otamme erittäin mielellämme vastaan uusia ideoita ja innovaatioita työmaalta.”
Kevään saavuttua Johanna-korttelissa päästiin jo nauttimaan auringosta. Työvaiheissa meneillään oli muun muassa rungon nostoa, elementtiasennusta ja paikallavalua sekä alapohjan rakennustöitä. Töistä syntyi lähinnä puu-, betoni ja rautajätettä. Kesäkuussa alkamassa olivat HASO-kohteen runko- ja HEKA-kohteen sisätyöt.
”Lajittelemme ja kierrätämme kaiken mahdollisen. Tämän varmistamiseksi työntekijöille on pidetty tietoiskuja aiheesta ja vastaanotto on ollut myönteinen”, Puumala kertoi.
Johanna-korttelissa käytössä oli koko keräysvälineiden repertuaari: puristimia, etukuormaussäiliöitä, erikokoisia lavoja ja suursäkkejä. Kalvomuovia kerättiin sitä varten kehiteltyyn rei’itettyyn säkkiin.
Keräysvälineet myös vaihtuivat työmaan edetessä. Esimerkiksi sisätyövaiheessa tarvittiin erilaisia astioita kuin perustusvaiheessa.
1990-luvun lopusta lähtien rakennustyömailla työskennellyt Puumala kertoi alan siisteysvaatimusten kiristyneen vuosien kuluessa jatkuvasti.
”Pölyttömyysvaatimukset tarkoittavat käytännössä sitä, että työmailla on sisätyövaiheessa oltava ainakin yksi kokopäiväinen siivooja. Kaikki roskat kannetaan tätä nykyä alas, kun muutama vuosikymmen sitten ne saatettiin vielä heittää ulos ikkunasta, korkealtakin”, Puumala sanoi.
Suunta on siis ollut hyvä.
YIT:n työturvallisuuspäällikkö Antti Jokela komppasi Sakun havaintoja.
”Pölynhallinta oli pitkään yksi rakennusalan kompastuskivistä. Viime vuosina aihe on noussut vahvemmin tietoisuuteen, kun uusille altisteille, kuten kvartsi- ja kovapuupöly, on määritetty tarkempia pitoisuusrajoja. Osin tämän seurauksena pölynhallinnan huomioiminen työmailla on parantunut ja viranomaistenkin edellyttämät kohdepoistolla varustetut työvälineet ovat pölyävissä työvaiheissa lisääntyneet”, Antti kertoi.
Ja vaikka pohjalla on lainsäädännön ja asetusten tiukentuminen, myös hankkeilla on käytännössä huomattu, kuinka pölynhallinta parantaa terveyden ja turvallisuuden lisäksi myös työviihtyvyyttä. Lue lisää.
Katso verkkosivuiltamme, miten Johanna-kortteli etenee syksyllä ja vuonna 2023!
Jatkamme artikkelisarjaa kesälomien jälkeen, aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille 😊
Tässä juttusarjassa seuraamme Johanna-korttelin rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamiseen liittyvää pilottiprojektia vaihe vaiheelta. Projektissa YIT ja L&T näyttävät yhdessä, että kun on tahtoa, syntyy myös tuloksia. Tule mukaan!
Johanna-kortteli Helsingin Sompasaaressa
Työt alkoivat 6/2021
Tontille valmistuu kolme Helsingin kaupungin rakennuttamaa taloa:
o Hitas-omistusasuntoja, valmistuu 2023 (As Oy Helsingin Priki Johanna)
o Heka-vuokra-asuntoja, valmistuu 2023
o Haso-asumisoikeusasuntoja, valmistuu 2024