Kaupunki ei ole koskaan valmis

Helsingin kaupungin Pasilan alueen kehityksestä vastaava projektinjohtaja Päivi Ahlroos kertoo kaupunkikehittämisestä.

”Keski-Pasilan kehitys alkoi 2000-luvun alussa, jolloin Vuosaaren satama oli syntymässä ja sen myötä rata-alueita vapautumassa muuhun käyttöön. Suurin maanomistaja Pasilassa on valtio Senaatti-kiinteistöjen kautta, ja yhteisesti näimme kantakaupungin kupeeseen syntyvän, Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävän alueen arvokkaana. Kaupunki tarvitsi kipeästi asukkaille asuntoja ja toimitilarakentamisen kautta työpaikkoja”, kertoo Helsingin kaupungin Pasilan alueen kehityksestä vastaava projektinjohtaja Päivi Ahlroos.

Kaupunki ja valtio tekivät aluekehittämisestä aiesopimuksen vuonna 2002, jonka jälkeen valmistui Keski-Pasilan osayleiskaava.

”Järjestimme hankekehittämisestä kilpailun, jonka YIT aikanaan voitti. Sen jälkeen toimijoiden – kaupunki, valtio, YIT - kesken vietiin hanketta eteenpäin.”

Kantakaupunki laajenee

Päivi Ahlroosin mukaan Pasilasta tulee entistä tiiviimpi osa kantakaupunkia.

”Pasila toimii siltana ja yhdistävänä tekijänä, joka kokoaa kantakaupungin kehityksen ja laajentumisen näyttäväksi, omaleimaiseksi alueekseen, mutta elimelliseksi osaksi kaupunkia. ”

Keski-Pasila, maamerkkinään Tripla, on ollut käynnistävä voima koko Pasilan alueen eri osien kehittämisessä.

”Ilman sen vetovoimaa ei kehitys olisi yhtä voimakasta esimerkiksi Pohjois-Pasilassa, joka rakentuu nyt vahvalla asumisen kärjellä, tai Ilmalassa, jossa myös on kaavahankkeita vireillä.”

Keski-Pasilan vetovoima luonnollisesti perustuu vahvasti Pasilan poikkeukselliseen rooliin liikenteen solmukohtana ja Suomen saavutettavimpana paikkana. Tuletpa junalla Kiinasta tai Seinäjoelta, pysähdyspaikkasi on Pasila. Mutta se ei tyydy olemaan vain läpikulkupaikka.

”Seuraavana kehittyvät Pasilan tornit, kun korkean rakentamisen Trigoni-hanke käynnistyy. Uskomme, että parantuvien palveluiden ja houkuttelevuuden kasvun myötä Pasilasta muovautuu kohde läpikulkupaikan sijaan.”

”Asioilla on taipumusta toteutua, kunhan ne laitetaan liikkeelle. Tavoitteemme Pasilan toimitilarakentamisen 700 0000 neliöstä on selvästi toteutumassa.”

”Nyt vahvasti uskotaan sekoitettuun rakenteeseen, jossa on toimitilaa, työpaikkoja ja asumista samalla paikalla. Tämäntyyppinen rakentaminen tukee sekä asukkaita että yrityksiä ja niiden toimitilavalintoja - ja tekee hyvää kaupunkia. ”

Tehdään kaupunkia, ei yksittäisiä hankkeita

Päivi Ahlroos miettii kaupunkikehityksen haasteita, joiden hän sanoo usein syntyvän toimijoiden erilaisista tahtotiloista.

”Pasilassa kaupungin ja valtion välillä on koko ajan ollut vahva yhteinen näkemys kehityksen suunnasta enkä usko, että näin isoja asioita olisi saatu eteenpäin ilman sitä. Myös yhteistyö maanomistajien ja YIT:n kesken on ollut todella vahvaa ja vienyt eteenpäin alueen kehitystä”, Ahlroos sanoo.

”Kumppaniyhteistyö kaupunkikehityksessä perustuu mielestäni siihen, että yhdessä nähdään rakentaminen laajempana kuin pelkästään yhtenä rakennushankkeena. Kehitys tulee nähdä kaupungin toteuttamisena, asukkaille tehtävänä ympäristönä. YIT:n kaltaiset isot toimijat ymmärtävät roolinsa tulevaisuuden ja kaupungin rakentajina. Esimerkiksi Triplan toteutus on ollut kaupungin hyvin huomioon ottavaa ja sen rakennetta kehittävää.”

Kehityksen valtava nopeus on joskus haaste. Muuttuvassa maailmassa ja kiihtyvässä tahdissa hitain tekijä on ihminen, arvelee Ahlroos.

”Se on toisaalta voimavara, joka hillitsee hötkyilyä. Kiire on aina, silti toivon malttia ja riittävää pohdiskelua ratkaisujen taustaksi. Me kuitenkin teemme alueita ihmisille ja heidän elämälleen. Tehdyistä ratkaisuista oppiminen on keskeistä, ja käymme muun muassa YIT:n kanssa palautekeskustelua tunnistaaksemme asioita, joihin olisi syytä pohtia uudenlaisia keinoja tulevissa hankkeissa. ”

Vetoa asukkaille, vetoa sijoittajille

Kaupunki kasvaa, kaupungistuminen etenee, erityisesti yliopistokaupungit houkuttelevat. Helsingin asunto-ohjelmassa pyritään järjestämään asuntoja tasapuolisesti erilaisille tarvitsijoille ja välttämään segregaatiota.

”Vaikka rakentaminen tuottaa häiriötä työmaan aikana, uskon hankkeiden valmistuttuaan palvelevan hyvin asukkaiden tarpeita”, Ahlroos sanoo.

”Mielikuva Pasilasta varmasti tulee muuttumaan. Me kaupunkikehittäjät toivomme, että se uutta tuomalla kehittyy parempaan, mutta alueen omaleimaisia piirteitä arvostavaan ja säilyttävään suuntaan.”

Pohjoismaiden ja Suomen kiinnostavuus on kasvanut viime vuosina kansainvälisten sijoittajien silmissä: olemme stabiili yhteiskunta, jolla on toimivat järjestelmät, ja yhteistyö kanssamme on vaivatonta.

”Sijoittajia kiinnostavat isot kohteet. Helsingin kehittyvät alueet ovat vetovoimaisia myös sijoittajien näkökulmasta”, Ahlroos toteaa.

”Me puolestamme pystymme osoittamaan heille luotettavuutta ja vakautta siten, että visiopapereiden ja suunnitelmien esittelyn lisäksi saamme asioita tapahtumaan ja niistä tulee totta.”

Kaupunki uudistuu jatkuvasti

Helsinki on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kehitystyössään, resursseiltaan ja mahdollisuuksiltaan. Rakentamisen nopeus ja kasvun tahti ovat kiivaita. Asuntojen ja työpaikkojen tasapainoisesta kehittämisestä on Ahlroosin mukaan kyse, ja se myös määrää tahdin.

”Kun yhteiskuntaa rakennetaan, ei olla koskaan valmiita. Samalla kun rakennetaan uutta, korjataan entistä. Jatkuvasti uudistutaan, tilanteet muuttuvat - nyt oikealta tuntuva ratkaisu voi maailman muutosten myötä olla jotain muuta jatkossa.”

Osaamista ja kaukokatseisuutta kaupungin kehitysvastuullisilta löytyy, mutta aina löytyy parannettavaa, kuten rakentamisen ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.

”Näen myönteisenä sen, että alalla on tartuttu asiaan ja uusia ratkaisuja tehty. Kehitys tälläkin alueella on edennyt nopeasti viime vuosina, ja uskon, että tahti jatkuu.”

5 vinkkiä kaupunkikehittäjälle:

Ajattele isosti ja pitkällä aikavälillä
- Hyödynnä tutkimustuloksia, kokemustietoa ja asiantuntijoita. Luota silti omaan näkemykseesi.
Älä hätiköi.
- Nopea kehitys on kiihtyvässä maailmantahdissa tarpeen, mutta ratkaisujen harkintaan tulee jättää riittävästi aikaa.
Arvosta historiaa, muista paikan ominaispiirteet
- Alueet tehdään ihmisille - on kyse heidän kotiseudustaan.
Esitä konkretiaa
- Visiot eivät riitä, on tehtävä päätöksiä, jotta asioita tapahtuu.
- Näytä edistyminen, innosta muita
Keski-Pasilan vetovoima yhdistää suuremman alueen. Se houkuttelee yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita, ja samalla buustaa muun kaupungin kehitystä.