Riittävä tiiviys, sujuvat liikenneyhteydet ja yhteistyö – niistä on kestävät kaupungit tehty

Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumassamme 12.11. ruodittiin muun muassa kaupunkien monimuotoista roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen edistämisessä. Aihe kiinnostaa monia muitakin kuin kaupunkikehityksen asiantuntijoita – esimerkiksi teettämämme tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia kaupungeissa asuvista suomalaisista on vähintään melko huolissaan ilmastonmuutoksesta.*

Tiiviin kaupunkirakenteen ja toimivien julkisten liikenneyhteyksien merkitys korostui heti tapahtuman ensimmäisessä puheenvuorossa, kun estradille asteli liikennesuunnittelun professori Jeff Kenworthy. Hän nosti esiin niin sanotun Marchettin vakion, jonka mukaan toimivat kaupungit ovat aina olleet ”tunnin laajuisia”.

Kenworthyn mukaan kaupungin joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat riittävän hyvät, kun väentiheys ylittää 35 asukasta hehtaarilla. Tason alapuolella riippuvuus henkilöautoliikenteestä kasvaa rajusti. Helsingin seudulla tiheys jää tällä hetkellä 33,2 asukkaaseen per hehtaari, kun vaikkapa Berliinissä sama lukema on 54,1, Wienissä 71,2 ja Madridissa 76,2. Eniten hajallaan ja yksityisautoilun varassa ovat monet amerikkalaiset kaupungit – esimerkiksi Atlantan tiheyslukema on 8,1 ja Houstonin 9,6.

Tutkimuksessaan Jeff Kenworthy on jakanut 60 kaupunkiseutua vahvoihin ja heikkoihin raideliikennekaupunkeihin sekä ei-raideliikennekaupunkeihin. Tulokset kertovat, että vahvan raideliikenteen kaupungeissa on muun muassa vähiten liikennekuolemia, nopein joukkoliikennejärjestelmä ja suurin joukkoliikenteen käyttöaste.

Seuraavana puhunut Aalto-yliopiston professori Seppo Junnila ei lähtenyt vetämään yhtä suoraa korrelaatiota kasvavan tiiviyden ja vähenevien ympäristöpäästöjen välille. Suomalaista kaupunkiasumista tutkinut Junnila on havainnut, että tiiviyden merkitys vähenee, kun aletaan tutkia asumisen hiilipäästöjen sijaan hiilijalanjälkeä. Hänen mukaansa kokonaishiilijalanjälki on Suomessa suunnilleen sama, asui sitten kaupungin keskustassa tai laita-alueella. Rakenteen tiivistämisen lisäksi kaupungeissa täytyy siis tehdä paljon muitakin ilmastotekoja.

Kiertotalous voi puolittaa päästöt

Yksi tärkeimmistä työkaluista kestävyyskriisin ratkaisemiseksi on kiertotalous. Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen painotti, että kiertotalouden avulla voi esimerkiksi EU:n alueella leikata päästöt alle puoleen vuoteen 2050 mennessä – ja kaupungeilla on keskeinen rooli kiertotalouden edistämisessä.

”Kiertotalous eli arvon säilyttäminen kierrossa avaa isoja mahdollisuuksia taloudelle: säästöjä, uusia tuottoja sekä liiketoimintamahdollisuuksia, vahvempaa kilpailukykyä ja työllisyysvaikutuksia”, Tynkkynen mainitsi.

Kaupungit tuottamaan lisää ruokaa ja kasautumishyötyjä

Helsingin yliopiston tutkija Seona Candy pohti puheenvuorossaan, miten kaupunkien väestöt ruokitaan ilmastoltaan muuttuvassa maailmassa. Hän korosti, että globaali ravintojärjestelmä ei nykyisellään kykene vastaamaan tuleviin haasteisiin. Lihan kulutusta pitää vähentää ja ravinteiden kierrätystä tehostaa. Lisäksi ruoan tuotanto- ja jakeluketjua kannattaa monipuolistaa.

Jos kaupungeilla onkin runsaasti petrattavaa vastuullisessa ruoantuotannossa, taloudellisen hyvinvoinnin tuottamisessa ne ovat aina olleet haja-asutusalueita edellä. Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäsen mukaan kaupungistuminen on historiallisesti kulkenut käsi kädessä tuottavuuden kasvun kanssa.

Tuottavuuden ja elintason nousulla sekä palvelukirjon monipuolistumisella on kuitenkin myös toinen puolensa – samalla asumiskulut yleensä nousevat. Se tarkoittaa, että kasautumishyödyt menevät ensisijaisesti maanomistajan taskuun. Määttäsen mielestä kaupungeille onkin tärkeää hinnoitella maa sen todellisen arvon mukaan.

Lue koko artikkeli ja lisää puhujien kommentteja Uutishuoneessamme

Ota yhteyttä YIT:n kaupunkikehityksen asiantuntijoihin

*Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri toteutettiin nyt toista kertaa. Kysely on suunnattu seuraavien kahdeksan kaupungin asukkaille: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 16.-27.9.2019. Vastaajia oli 1 022. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen. 

Barometrin tuloksista ja kaupunkikehittämisen teemoista keskusteltiin YIT:n 12.11.2019 jo seitsemättä kertaa järjestetyssä Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa, jonne oli ilmoittautunut noin 200 kaupunkien ja kiinteistöalan päättäjää. Tänä vuonna aiheina oli mm. kiertotalous, kaupungistuminen, co-living ja työnmuutos. Seminaarin teema oli ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?”.