Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Tästä jutusta löydät koottuna kaikki linkit barometrimme tuloksiin.
Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrimme tavoite on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää.
Kyselyssä kaupunkilaiset (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio) ottavat kantaa mm. kodin, työ- ja kaupunkiympäristön, liikkumisen sekä kaupan eri vaihtoehtoihin.
Toteutimme KK-barometrin syksyllä 2019 toisen kerran yhdessä Prior Konsultoinnin kanssa.
Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 16.-27.9.2019. Vastaajia oli 1 022. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen.
Olemme julkaisseet barometrin tuloksia useissa tiedotteissa, joihin löydät linkit alta. Muutamia barometrin avainlukuja löydät myös verkkosivuiltamme.
Helsinki on houkuttelevin, mutta suurin osa ei muuttaisi mihinkään
Jos mikään käytännön seikka, kuten raha tai sijainti eivät toimisi hidasteina, muuttaisivat suomalaiset kaupunkiasukkaat Suomen kaupungeista mieluiten Helsinkiin ja kaupunginosista Kamppiin tai Punavuoreen.
Lasitettu parveke on kaupunkiasujien ykköstoive
Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta kaupunkiasukkaasta haluaisi asuntoonsa lasitetun parvekkeen, vaikka parveke nostaisi asunnon hintaa. Taloyhtiön yhteispihan ja edullisemman asunnon taas valitsisi omaa parveketta mieluummin 24 prosenttia kaupunkien asukkaista.
”Lasitettujen ja etenkin kalustettujen parvekkeiden viihtyisyys tuo ripauksen luksusta arkeen. YIT:n valikoimassa ei juuri ole täysin parvekkeettomia kohteita. Kokemuksemme mukaan asuntokohtaisen saunan arvostuksessa on taasen isoja eroja kohteittain ja paikkakunnittain.”
Kehitysjohtaja Marko Oinas, YIT
Verkkokaupan suosio kasvaa yhdessä ilmastohuolen kanssa
Ilmastonmuutos huolestuttaa kuluttajia, ja yhä useampi suosii kaupankäynnissä verkkoa. Verkkokaupan kasvusta huolimatta kivijalkakauppa on edelleen selvästi suositumpaa. Sitä suosivat 71 prosenttia vastaajista, verkkokauppaa puolestaan 18 prosenttia.
”Ruoan verkkokauppa on lähtenyt Suomessa käyntiin yllättävän hitaasti. Esimerkiksi suur-Lontoon alueella 15 prosenttia ruoasta ostetaan verkosta. Ihmiset epäilevät vielä ruoan tuoreutta, ja monille on tärkeää, että ruokaa pääsee tunnustelemaan ja katsomaan. Logistiikan kannalta haaste on puolestaan se, mihin ruoka voidaan jättää niin että se säilyy hyvin. Jos ruoka toimitetaan kotiin, aikaikkuna on usein melko pieni. Mutta uskon, että uuteen ostamistapaan totutaan Suomessakin pikkuhiljaa.”
YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen
Kestävän kaupungin kolme kulmakiveä
Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumassamme 12.11.2019 ruodittiin muun muassa kaupunkien monimuotoista roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen edistämisessä.
”Suuri osa rakennusalaa sivuavista ympäristöinvestoinneista on toistaiseksi suunnattu nolla- tai vähäpäästöiseen energiaan. On syytä kiinnittää enemmän huomiota myös rakentamisvaiheen ympäristöystävällisyyteen, sillä rakentaminen aiheuttaa ison osan rakennuksen koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Aitoja vaihtoehtoja kannattaa tuoda voimakkaammin esiin, ja vastuu tästä kuuluu niin rakentajille, kiinteistösijoittajille kuin kaupungeille.”
Professori Seppo Junnila, Aalto-yliopisto
Selvä enemmistö suomalaisista kaupunkilaisista huolestuneita ilmastonmuutoksesta
Reilu kolmannes suomalaisista kaupunkiasukkaista on erittäin paljon (17 %) tai paljon (20 %) huolissaan ilmastonmuutoksesta. Lähes yhtä suuri määrä (31 %) kertoo olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta melko paljon.
