Kilpailukykyämme ylläpitävä infra-ala kaipaa lisää osaajia

Kauppalehdessä kirjoitettiin jokin aika sitten nuorten perustamasta yrityksestä, joka tuo rakennusyrityksille uusia tekijöitä oppisopimusmallilla. Tällaista aloitteellisuutta tarvitaan lisää sekä rakennus- että infra-alalle. Molemmat alat ovat murroksessa, ja vakiintuneet toimijat tarvitsevat nuoria ja notkeita kirittäjiä ketteröittämään perinteisiä toimintamalleja.

Etenkin infra-alalla on tällä hetkellä paljon tekemätöntä työtä – toisaalta siksi, että tekijät ja avoimet tehtävät eivät kohtaa, toisaalta myös alaan liittyvien ennakkoluulojen vuoksi. Monen käsitys infra-alasta tuntuu olevan kotoisin puolen vuosisadan takaa. Alan työt eivät tarkoita yksitoikkoista puurtamista säiden armoilla vaan monenlaista osaamista yhdistäviä projekteja, joissa pääsee käyttämään uusinta teknologiaa.

Jotta harhakäsitykset oikenisivat ja alalle saataisiin uusia osaajia, sekä YIT että monet muut alan yritykset panostavat oppilaitosyhteistyöhön. Muun muassa maa-, tie-, vesi-, rata- ja kalliorakentamiseen sekä kunnossapitotöihin pyritään etsimään uusia osaajia myös suoraan korkeakouluista ja ammattikouluista.

Yhteistyön lisäksi infra-ala tarvitsee kuitenkin myös valtiovallan tukea. Esimerkiksi teiden kunnossapitoa ei tällä hetkellä opeteta käytännössä missään oppilaitoksessa. Tilanteen soisi muuttuvan, kun ottaa huomioon, kuinka suuri merkitys rakennetulla ympäristöllä ja infralla on sekä arjen että kansantalouden toiminnan kannalta. Ilman hyväkuntoista infraa yhteiskuntamme ei pitkään keiku kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla.

Maaliskuussa 2019 julkaistun ROTI-raportin mukaan rakennetun omaisuuden tila on Suomessa hälyttävä. Infra ja rakennuskanta uhkaavat hajota käsiin, koska korjausvelka on päästetty kasvamaan jättimäisiin mittoihin. Ongelma ei ratkea pelkällä hankerahalla.

Jari Pelkonen
tietomallinnusasiantuntija, YIT