Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Saunasta on tullut osa suomalaisia kerrostalokoteja vasta 1980-luvulla. Vuosien kuluessa asuntokohtaisen saunan suosio on vaihdellut, ja nyt koronapandemian myötä saunallisille asunnoille on taas vientiä. Miksi sauna on erottamaton osa suomalaista kotia ja kulttuuria?
Sauna on perinteisesti ollut pyhä paikka. Siellä on paitsi peseydytty myös synnytetty, pesty vainajat ja tehty erilaisia taloustöitä pellavan loukuttamisesta maltaiden lämmittämiseen. Erilaisten käytännön askareiden lisäksi tilaan on liittynyt monenlaista mystiikkaa kansanparannuksesta kuppaukseen, taikoihin ja uskomuksiin.
“Löyly on vanha sana, joka on monessa suomalais-ugrilaisessa kielessä sama ja tarkoittaa sielua. Kun vainajat on pesty, on avattu saunan räppänät, jotta sielu pääsee ulos”, kertoo Turun yliopiston filosofian tohtori Laura Seesmeri, joka on tehnyt väitöskirjan saunasta.
Sauna ei ole alkujaan suomalainen, mutta Suomessa se on säilyttänyt vankkumattoman asemansa. Se on selvinnyt isoista kulttuurin muutoksista, kuten maaltamuutosta, ja kaupunkilaistunut asukkaiden mukana.
“Sauna on elävää kulttuuriperintöä, joka on mukautunut aina uusiin tilanteisiin. Ei myöskään ole perinnepoliiseja, jotka olisivat kieltämässä siihen liittyviä muutoksia”, Seesmeri lisää.
YIT:n teettämässä Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrissa* nousi tänä vuonna esiin, että selvästi yli puolet (56 prosenttia) vastaajista kertoi haluavansa saunan omaan rivi- tai kerrostaloasuntoonsa, vaikka se vie tilaa. Prosenttiosuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019.
Koronapandemialla on ollut suuri vaikutus siihen, mitä asunnolta halutaan, ja myös asuntokohtaisten saunojen suosion kasvuun.
“Kun kotona vietetään aikaa enemmän, ihmisten perustarpeet korostuvat. Mitä isompi asunto ja pienempi paikkakunta, sitä halutumpia saunalliset asunnot ovat”, summaa Marko Oinas, YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -segmentin kehitysjohtaja.
Ennen koronaa etenkin pienissä asunnoissa aikaa vietettiin paljon kodin ulkopuolella ja myös saunottiin kuntosalilla, uimahallissa tai mökillä. Kun korona sulki liikuntapaikat, katseet kääntyivät kotiin ja saunasta tuli taas tarpeellinen.
“Pandemia-aika on myös lisännyt tarvetta ja halua rauhalliselle hyvinvoinnille sekä arvoille, jotka liittyvät saunaan – rauhoittumiselle, mietiskelylle ja rentoutumiselle”, Seesmeri kertoo.
Myös koronan kuumentamat mökki- ja kakkosasuntomarkkinat saattavat Oinaksen mukaan heijastua kotisaunojen suosiossa.
“Vapaa-ajalla lisääntynyt mökkeily ja saunominen kosiskelevat suomalaisen DNA:ta ja saattavat herättää ajatuksen, että eipä se oma sauna niin turha kapistus olekaan.”
Sauna on verrattain tuore tuttavuus suomalaissa kerrostalokodeissa, sillä asuntokohtaiset saunat alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla. Ennen asuntokohtaisten saunojen yleistymistä oli tyypillistä, että taloyhtiöissä oli yhteiset saunat ja saunavuorot.
Seesmeren mukaan maaseudulla saunat liittyivät isoihin taloihin, joissa saunojia oli enemmän kuin oman perheen väki. Kaupungeissa ja isompien tehtaiden yhteydessä taas oli pääasiassa yleisiä saunoja sekä naapurustosaunoja, joiden saunomisoikeus siirtyi asukkaalta toiselle. Myös suomalaisille tuttu saunaidylli, rantasauna järvi- tai merimaisemalla, on vasta melko uusi asia.
“Porvarien huvilaelämä alkoi 1800-luvun lopussa ja keskiluokkaistunut mökkielämä rantasaunoineen yleistyi 1930–50-luvuilla. Sitä ennen sauna oli osa pihapiiriä”, Seesmeri kertoo.
1980-luvulla huoneistokohtaisten saunojen rakentamisesta tuli Oinaksen mukaan todellinen buumi. Saunaton asunto oli poikkeus.
“Jopa yksiöissä oli saunoja. Saunattomuuden koettiin vaikuttavan negatiivisesti asunnon jälleenmyyntiarvoon. Nykyään ymmärretään, että asumisen tarpeita on monenlaisia, ja samaa huoneistotyyppiä onkin tarjolla saunalla ja ilman”, Oinas kertoo.
Oinaksen mukaan taloyhtiösauna on edelleen arvostettu tapa käyttää yhteisiä tiloja. Jos kerrostaloon rakennetaan saunatilat, niihin yleensä panostetaan. Sauna sijoitetaan esimerkiksi rakennuksen ylimpään kerrokseen hienojen näköalojen ääreen.
“Usein saunan yhteydessä on myös keittiö ja kalustettu oleskelutila, jolloin saunan käyttötarkoitus kasvaa”, Oinas lisää.
Tilana sauna on pysynyt kautta aikain hyvin samankaltaisena – puupaneloituna ja valaistukseltaan hämyisänä.
“Tietyt asiat kantavat saunaperinnettä ja viittaavat vanhoihin aikoihin. Esimerkiksi saunatuoksut viittaavat perinteeseen, kun voit lorauttaa löylyveteen tervan tai koivuvihdan tuoksua.”
Perinteikkyydestä huolimatta sauna ei kuitenkaan ole paikalleen jämähtänyt muinaisjäänne, vaan se on elävää perintöä nyt ja tulevaisuudessa. Siitä on osoituksena esimerkiksi se, että saunaperinne on valittu Suomen ensimmäiseksi kohteeksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Seesmeri kertoo, että nimitystä haettaessa pohdittiin riskitekijöitä, kuten kuormittaako puulämmitteinen sauna ympäristöä tai onko sauna saavutettava vai liian sukupuolittunut. Saunan nähtiin kuitenkin olevan avoin niin uusille teknologioille kuin tavoille.
“Ei jämähdetä siihen, että savusauna on ainoa oikea sauna, vaan pieni sähkökiukaalla lämmitetty huoneistosauna voi myös olla hyväksytty saunamuoto”, Seesmeri lisää.
Lataa kestävät kaupunkiympäristöt 2021 -barometri
*Kestävät kaupunkiympäristöt 2021 on YIT:n tilaama ja Prior Konsultoinnin toteuttama barometri, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syyskuussa 2021.