Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Helsingin Vallilassa sijaitseva Konepaja on valmis noin 15 vuoden rakentamisen jälkeen. Konepaja on yksi kaupunkikehityksen näkyvimmistä esimerkeistä. Vuosikymmenessä uusi asuinalue on kasvanut huimasti ja houkutellut luokseen kodinostajia. Yksi Konepajan pitkäaikaisimmista asukkaista on Kari Nyholm, joka on viihtynyt alueella jo yli 10 vuotta.
Maaliskuussa 2021 yli 15 vuoden rakentamisen jälkeen valmistunut, Helsingin Vallilassa sijaitseva Konepaja on yksi kaupunkikehityksen näkyvimmistä esimerkeistä. Kymmenessä vuodessa uusi asuinalue on kasvanut huimasti ja houkutellut luokseen kodinostajia. Yksi Konepajan pitkäaikaisimmista asukkaista on Kari Nyholm, joka on viihtynyt alueella jo yli 10 vuotta.
Yli 15 vuotta Helsingissä asuneelle Kari Nyholmille Konepaja on tuttuakin tutumpi alue. Hän muutti kaksioon Aleksis Kiven kadulle 2009 ja on siitä asti pysynyt alueen vakiokasvona. Konepajan keskeneräisyys ja jatkuvat rakennustyöt eivät ole Karia tai hänen perhettään haitanneet, vaan tärkeintä on ollut asua keskeisellä sijainnilla, kehittyvien palveluiden äärellä.
”Halusimme avovaimoni kanssa asunnon alueelta, joka olisi osa kantakaupunkia ja lähellä hyviä liikenneyhteyksiä. Niinpä päädyimme muuttamaan tänne, vaikka naapurusto ja lähialueen palvelut ovat kehittyneet vasta vähitellen”, Kari avaa Konepajalle muuttamisen taustoja.
Karin ja hänen avovaimonsa askeleet ovat kulkeneet varsin tavanomaista reittiä. Ensin muutettiin kaksioon, ja vähitellen alettiin suunnitella isomman asunnon ostamista. Onneksi sopiva kohde löytyi varsin läheltä – nimittäin samasta rapusta.
”Meille oli tulossa perheenlisäystä ja ehdimme jo varata muutaman sadan metrin päässä valmistumassa olleesta taloyhtiöstä uuden kolmion, kun törmäsimme sattumalta naapuriimme. Puhuimme asunnoista, ja samalla selvisi, että myös hän on pian muuttamassa. Kävikin sitten niin, että peruimme varauksen ja ostimme hänen asuntonsa”, Kari nauraa.
Kun perhe kasvoi vielä kaksosilla muutaman vuoden kuluttua, alkoi ruokakunta etsiä itselleen vielä isompaa kotia Konepajalta. Karin mukaan uudisasunnon löytäminen alueelta oli tuolloin melko helppoa. Vanhasta asunnosta päästiin eroon viikossa, ja vuoden vuokra-asumisen jälkeen ostettiin yli 80-neliöinen koti. Nyt on siirrytty aikaan, jossa asunnot ovat kiven alla.
”Asunnot menevät täällä useimmiten kaupaksi niin vikkelästi, että ne eivät koskaan päädy julkiseen myyntiin. Arvonnousu on ollut huomattavaa koko alueella. Se on antanut tärkeää taloudellista turvaa silloin, kun on pitänyt katsella isompaa asuntoa. Kukaan ei tunnu haluavan alueelta pois, vaan ihmiset vaihtelevat täällä asuntoja keskenään”, Kari kertoo Konepajan alueen asuntokaupan luonteesta.
Konepajalla ihmiset tuntevat toisensa
Konepajan naapurustossa riittää tuttuja kasvoja. Kari saa olla koko ajan tervehtimässä, kun vastaan tulee entisiä ja nykyisiä naapureita. Karin mukaan Konepajan yhteisö on vahva, ja ihmiset viihtyvät turvallisessa ympäristössä.
”Ehkä hyvä henki on muodostunut sen myötä, kun porukka on saanut alkaa rakentaa omaa yhteistä kulttuuria aivan alusta asti. Ja kun kaikki ovat viihtyneet täällä useita vuosia, ihmiset ovat tulleet tutuiksi ja löytäneet yhteisiä harrastuksia”, Kari pohtii alueen hyvän yhteishengen syitä.
Alueen nopea kasvu näkyy myös lapsien kautta. Lähellä olevat koulut ja monipuoliset leikkipaikat ovat saaneet lapsiperheet viihtymään ja asettumaan aloilleen. Tekemistä on paljon, eikä ydinkeskustan vaaroista tarvitse murehtia.
”Lapsiperheellisenä täällä on kiva asua, kun saman ikäisiä tenavia on ympärillä pilvin pimein. Koulu on lyhyen matkan päässä, eikä reitin varrelle mahdu monia vaarallisia risteyksiä. Se luo turvallisen elämänpiirin”, Kari jäsentää.
Palvelut kehittyvät asuntojen lomassa
Kari haluaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajapestin ohessa olla perillä myös koko Konepajan kehittämisestä. Alueen edunvalvojana toimii aktiivinen Konepaja-liike, jonka jäsenistö on tullut tutuksi muutaman vuoden takaisesta taistelustaan kansainvälistä rautakauppaketjua vastaan. Kyse on toiminnasta, jolla pyritään edistämään kaupunkiviihtyisyyttä monin eri tavoin.
”Vaikka alue kasvaa nopeasti, liike huolehtii siitä, että Konepaja säilyy viihtyisänä paikkana myös tulevaisuudessa. Olemme mukana esimerkiksi OmaStadi-hankkeessa viheralueita koskevalla ehdotuksella, joka palvelisi sekä alueen ihmisiä että tapahtumajärjestäjiä”, Kari kertoo.
Lähipalvelujen niukkuus on ollut Konepajan ainut huono piirre. Nyt viereen on noussut Mall of Tripla, ja perheen suuret ostokset voidaan tehdä tarvittaessa Pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa. Karin mukaan sillä ja alueen viimeisten rakennustöiden valmistumisella on suuri merkitys.
”Onneksi palvelut ovat vihdoin kehittyneet parempaan suuntaan. Enää ei ole pakko ajaa autolla muualle ostosten perässä, vaan ne löytyvät ihan nurkan takaa. Samoin ravintoloiden tulo ja viereisten puistojen viimeistely ovat lisänneet tunnetta, että pian alue on kaikin puolin valmis.”
(Juttu on julkaistu alunperin 22.12.2019 ja sitä on päivitetty 24.3.2021)
