Koronarysäys vauhdittaa meitä kohti onnellisempaa ja joustavampaa työelämää

Keväällä korona rysähti arkeemme. Henkilöstöstämme 40 % toimi lähes täysin etätyössä ja 60 % jatkoi työtään työmaillamme ottaen salamavauhtia käyttöön koronasta aiheutuvat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät uudet toimintatavat. Tästä iso hatunnosto koko porukalle. Kyynärpääkopautukset kättelyn sijaan, turvavälit kohtaamisissa ja korkea hygieniataso ovat toivottavasti kaikilla nyt osa arkea. Totaalinen eristäytyminen on onneksi tasaantumassa myös etätyötä tehneillä. Parhaillaan niin meillä kuin monella muulla organisaatiolla ovat pohdinnassa pitkäaikaisemmat tilaratkaisut sekä tasapainon hakeminen etä- ja lähityön välillä. 

Julkaisumme ’Vuosi nolla: 7 oppia työn tulevaisuudesta’ haastatteluista jäi päällimmäisenä mieleeni luottamuksen rakentamisen tärkeys, kohtaamisten merkityksellisyys ihmisten hyvinvoinnissa sekä työn ja erityisesti esimiestyön muuttuminen.

Etätyöskentelyn maksimaalinen mahdollistaminen oli terveyden ja turvallisuuden takia keväällä välttämätöntä. Kohotetun valmiuden, ohjeistusten ja tilajärjestelyiden jälkeen hallittu, turvallinen paluu lähityöhön on jälleen mahdollista. Nyt tunnistetaan, ettei kaikkia asiantuntijatehtäviä voi hoitaa ilman fyysistä kanssakäymistä. Kohtaamisten dramaattinen rajoittaminen nosti pintaan myös jaksamisen ja hyvinvoinnin. Työkavereilla on keskeinen merkitys onnellisessa arjessa. Jo pelkkä työyhteisön fyysinen läsnäolo ja tuki rytmittävät arkea. Etätyössä lounaat jäivät syömättä, tauot pitämättä ja hermot kiristyivät, kun kodin yhteisestä ruokapöydästä tulikin perheen työpiste.

Opimme kevään etätyöharjoituksessa nopeasti perusteet mutta osin kantapään kautta.  Saimme tekniikat vauhdilla pystyyn. IT-osaajien arvo sai ansaitsemansa tunnustuksen. Digitaalisuus osoitti voimansa. Kokousten agendat ja kestot tiivistyivät ja ihmiset kokivat olonsa tehokkaiksi. Alkuun suorastaan nautimme siitä, että pyjamahousut jalassa ja särmästi kauluspaita päällä hoidimme tehokkaasti työasioita videopalaverissa. Aikaa ei palanut matkoihin eikä turhiin satunnaiskeskusteluihin käytävillä.

Pian palautetta alkoi tulla Teams-maratonien uuvuttavuudesta, lasten kotikoulun tuomasta lisästressistä, puutteellisista tauoista ja kehnosta ergonomiasta. Ihmisten kaipuu toisten luo kasvoi. Virtuaaliaamukahvit, -lenkit, -juhlat, -konsertit ja erilaiset etämerkkipäivämuistamiset alkoivat saada muotoja. Inhimillisyyden, empatian ja vapaan keskustelun tarve veti etänäkin virtuaalikohtaamisiin ilman agendaa.

Kokemukset sekä kyselyillä vahvistetut ihmisten näkemykset kertovat, että jatkamme työtä tulevaisuudessakin lähi- ja etätyötä yhdistävänä joustavana kokonaisuutena. Kannustan käymään avointa keskustelua ja hakemaan tasapainoa sekä osaamista aiheesta. Missä ovat työn tekemiseen tarkoitetut kohtaamispisteet, joissa voi innostua, luoda ja kehittää yhdessä? Miten ihmisten jaksamista ja hyvinvointia tuetaan virtuaalimaailman kasvaessa? Millaiseksi esimiehen rooli muuttuu ja millaista tukea siihen tarvitaan? Millaisia työelämäpalveluita ja henkilöstöetuja tarjotaan tulevaisuudessa henkilökohtaisten työpisteiden ollessa melkein missä tahansa maailmassa? Miten työlainsäädäntö ja verotusasiat tulevat muuttumaan?

Koko maailmaa yhdistää huoli terveydestä ja turvallisuudesta, mikä näkyy voimakkaasti arjen käytöksessämme. Maskit kasvoilla, muovisermit kassahenkilöstön ympärillä, turvavälitarrat lattioissa, väliaikaiset väliseinät työpisteiden ympärillä ja lukemattomat käsihygieniapisteet kertovat, että otamme terveyden ja turvallisuuden tosissamme.

Yrityksissä tiloja ja niiden käyttöön liittyviä ohjeita on nopeasti muokattu vaatimusten mukaisiksi, jotta henkilöstö uskaltaa palata myös konttoreille. Niin henkilöiden työhyvinvointia, yhteistyön syvyyttä kuin työn tuottavuuttakin ajatellen etätyö on monissa yrityksissä koronan takia ylikorostunut. Nykyiset tilat eivät vastaa tarpeeseen ja niiden kehittämisestä keskustellaan todennäköisesti lähes jokaisessa organisaatiossa.   

Fyysiset työtilojen päivitykset ja jopa isommat muutokset ovat väistämättömiä. Rakennettu ympäristö tukee parhaimmillaan mahdollisuuksiamme toteuttaa itseämme, se viestii kulttuuristamme ja kertoo, millaiset asiat ovat meille tärkeitä. Korona-aika on nostanut tähän liittyvät asiat pohdittavaksemme: Millaista elämää haluamme elää, jotta se olisi onnellista ja turvallista? Millaisessa ympäristössä se onnistuisi parhaiten? Missä ja miten työtä on järkevintä, innostavinta ja tuottavinta tehdä tulevaisuudessa?

YIT ja Microsoft tarttuivat kiehtovaan aiheeseen yhteisvoimin. Pyysimme 20 vaikuttajaa yhteiskunnan eri osa-alueilta kertomaan näkemyksiään tulevaisuuden työstä ja työelämän muutoksesta ja teimme tästä yhteisjulkaisun. Toivon, että saat tästä julkaisusta eväitä ja inspiraatiota oman työyhteisösi haasteiden ja voimavarojen tunnistamiseen. Uskomme vahvasti, että parhaiten eteenpäin selviytyvät ne, jotka tavoittelevat ihmisten onnellisuutta myös työelämässä. Tavoite on strategisena kilpailuetuna lyömätön.

Lataa tästä Vuosi nolla: 7 oppia työn tulevaisuudesta -julkaisu, johon on haastateltu johtavia työelämän tutkijoita ja yritysjohtajia Suomessa kesän 2020 aikana. Julkaisun ovat toteuttaneet YIT ja Microsoft yhteistyössä.