Tero Aaltonen / 
Puhtaus luo kasvua koko Euroopalle
Koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelma on paisunut niin suureksi, että hallitus päätti kesäkuussa käynnistää Terveiden tilojen vuosikymmen -ohjelman. Pääministerin mukaan julkisessa rakentamisessa tarvitaan vahvempaa omistajuutta, jotta rakentamisen budjetti ja aikataulu pysyvät järkevinä eikä niiden liiallinen kiristäminen vaikuta rakentamisen laatuun. Myös rakennusalan asiantuntijat näkevät asiassa kehitettävää. FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen peräänkuulutti kesällä valtiovetoista rakennuskorjausohjelmaa.
Ehkä valtion ohjauksellekin on sijansa, ja hyviä tuloksia saatetaan ajan myötä saavuttaa, mutta ongelma on akuutti ja toimet on aloitettava välittömästi. Paljon voidaan tehdä heti, kunhan tahtoa löytyy.
Kunnissa koulujen ongelmat ovat läsnä nyt ja pahenevat koko ajan. Kuntaliitto on arvioinut koulujen ja päiväkotien korjausvelaksi yli kolme miljardia euroa. Pelkästään Espoossa on korjausseurannassa 39 koulua ja päiväkotia. Helsingissä tilanne on samankaltainen. Tampereella puolessa kouluista on oireiltu. Siuntion kaikissa kouluissa on ongelmia. Liekö Suomessa kuntaa, jonka kouluista ei sisäilmaongelmaa löytyisi?
Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen haluaakin selvittää, mistä koulujen sisäilmaongelmat johtuvat. Päänvaivaa aiheuttaa myös se, että homekouluja korjataan, mutta muutaman vuoden kuluttua samat koulut ovat uudestaan korjattavien listalla. Tuoreen apulaispormestarin mielestä Helsingin kannattaisikin harkita koulujen ylläpidon ulkoistamista yritykselle.
Tässä tilanteessa tarvitaan ammattitaitoista osaamista ja uudenlaisia tapoja toimia yhdessä.
Toteutusmuotona elinkaarimalli sopii kokemusten mukaan erinomaisesti koulujen korjaamiseen. Elinkaarimallissa yksityinen toimija vastaa koulun suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta esimerkiksi 20 vuoden ajan. Inspiran 2017 tekemän kyselyn mukaan elinkaarihakkeiden tilaajat ovat poikkeuksetta tyytyväisiä sekä kustannuksiin että laatuun. Mallin toimiminen osoittaa, että Suomessa osataan rakentaa, ylläpitää ja ohjata teknisten järjestelmien käyttöä, mutta onnistuakseen se edellyttää, että vastuut on osattu kohdentaa oikein jo hankesuunnitelmasta lähtien.
Uudisrakentamisen lisäksi elinkaarimalli toimii hyvin myös koulujen korjausrakentamisessa. Esimerkiksi Espoo on jo toteuttanut Lintuvaaran ja Päivänkehrän koulujen peruskorjaukset elinkaarimallilla ja Kirstin sekä Viherlaakson koulujen peruskorjaukset ovat käynnissä. Näin vanhojen koulujen henki säilyy, mutta rakennukset toimivat teknisesti ja opetussuunnitelmallisesti modernilla tavalla. Kun peruskorjaus tehdään elinkaarimallilla, paras asiantuntemus on valjastettu hankkeen hyväksi kaikilla osa-alueilla. Hankkeen osapuolet toimivat aidosti yhteisen tavoitteen hyväksi, mikä takaa sen, että lopputulos on laadukas.
Toki kouluja voidaan korjata myös perinteisellä urakkamallilla, jossa tilaaja teettää suunnitelmat ja kilpailuttaa toteutuksen, mikä voi joissain tapauksissa olla ajallisesti tehokas ja tarkoituksenmukainen malli. Laadukkaan ja kustannustehokkaan lopputuloksen varmistamiseksi perinteistä urakkamallia tulisi kuitenkin kehittää siten, että urakoitsijan osaaminen hyödynnettäisiin hankkeessa nykyistä paremmin. Tämä edellyttää tilaajaorganisaatiolta hieman muutoksia omiin toimintatapoihinsa.
Koulujen tilaongelmiin voi löytyä ratkaisuja myös toimistotiloista. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttöaste on suuri. Tyhjillään on yli miljoona toimistoneliötä. Jotta tyhjät, jo valmiiksi rakennetut neliöt saadaan käyttöön, tarvitaan innovaatioita, hyvää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken, sekä hieman rohkeuttakin ajatella asioita uudella tavalla. YIT onkin etujoukoissa tutkimassa ja kehittämässä mallia, jossa toimistotilat voidaan muuttaa koulukäyttöön nopeasti ja laadukkaasti. Tärkeää tässä kehitystyössä on koulujen toteuttamisen kokemuksen lisäksi myös kokemus kiinteistökehittämisestä.
