Kruunusillat-hankkeesta tehdään digitaalinen kaksonen

Kruunusillat-hankkeen toteuttamista rakennustöistä koko hankealueella tehdään digitaalinen kaksonen, niin sanottu ”sähköinen näköispainos”, joka luovutetaan tilaajalle, eli Helsingin kaupungille valmiin rakennushankkeen lisäksi. Digitaalinen kaksonen sisältää tarkan kuvan ja sijainnin alueella olevista rakenteista, esimerkiksi sähkökaapeleista ja viemäreistä. Myöhemmin sen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä koko rakenteen elinkaaren ajan, sekä lähitulevaisuudessa että vielä vuosikymmenien päästä.

Digitaalinen kaksonen on toteutunut rakennushanke sähköisessä muodossa

Lyhyesti kuvattuna digitaalinen kaksonen on kehittynyt tietomalli, joka sisältää pelkkien mallinnettujen rakenteiden lisäksi muutakin tietoa. Se ei ole siis pelkkä 3D-malli, vaan koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna. Lisäksi tietokokonaisuus sisältää erilaisia lähdeaineistoja sekä alueella olevia vanhoja rakenteita mallinnettuina. Samalla se on hankkeen toteumamalli, jonka sisältö perustuu paikan päällä maastossa mitattuun sekä varmistettuun tietoon.

Rakennusvaiheessa valmiiden mallien avulla voidaan tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta. Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa, kun rakenne (esimerkiksi sähkökaapeli tai viemäri) on valmis ja käytössä, sen käyttö ja kunnossapito on mallin avulla helpompaa. Kun tarvitaan tietoa siitä, kenen tai mikä kaapeli on kyseessä tai missä se tarkalleen ottaen kulkee, tieto tästä löytyy mallista. Kun kohde vanhenee ja se puretaan tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää uusien suunnitelmien lähtötietoina.

Digitaalisella kaksosella nopeutetaan ja tehostetaan työtä

Digitaalisen kaksosen hyödyt tulevat tuntuvasti esille rakennushankkeissa. Muun muassa Kruunusillat-hankkeella suunnittelijat sekä rakentajat joutuvat jatkuvasti elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten ympäröiminä, sillä tarkkaa tietoa alueen rakenteista ei ole aiemmin tehty.

Maan alta saattaakin löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat, dokumentoimattomat rakennusten perustukset ja jopa vanha hissi. Lisäksi vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina välttämättä ole saatavilla tarkkaa tietoa. Putkia kaivetaan varovasti esiin, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka hidastavat rakentamista ja aiheuttavat harmia myös alueen asukkaille.

Kruunusillat-allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen YIT:ltä kertoo, että digitaalisen kaksosen fokuksen päätettiin olevan maanalaisissa rakenteissa. Aikaisemmin rakenteet ovat näkyneet piirustuksissa pelkkinä viivoina.

”Sitten, kun kaikki on valmista, rakenteet eivät tietenkään ole enää näkyvissä. Me olemme eläneet epävarmuuksien ja jatkuvasti muuttuvien lähtötietojen keskellä, mutta kun seuraavat suunnittelijat ja rakentajat joskus tulevat töihin tälle alueelle, he voivat avata digitaalisen kaksosen ja heillä on käsissään kaikki tarvittava tieto tarkassa ja luotettavassa muodossa. Työ on monin verroin nopeampaa, selkeämpää ja tietysti kustannustehokkaampaa.”

Sähköisen muodon hyötyihin lukeutuu myös erilaisten liitetiedostojen, eli ominaisuustietojen, mahdollistaminen. Esimerkiksi uusi viemärikaivo voidaan videokuvata sisältä ennen kuin se peitetään. Video voidaan sen jälkeen liittää tietomalliin materiaali- ja mittaustietojen kera. Kaapeleihin sekä muihin eri toimijoiden kohteisiin saadaan liitettyä niiden omistajatiedot.

Isoilla rakennushankkeilla viedään koko alaa eteenpäin

Kruunusillat-hankkeen digitaalinen kaksonen on monilla tavoin ensimmäinen laatuaan. Aikaisemmin näin isosta ja laajalle alueelle levittäytyvästä rakennushankkeesta ei ole tehty digitaalista kaksosta.

”Ymmärsimme hankkeella heti digitaalisen kaksosen laajan käyttöpotentiaalin, ja lähdimme innolla mukaan kehittämiseen. Tärkeää on myös se, että samalla tulee huomioutua Traficomin määräys 71, joka astui voimaan viime vuoden lopussa. Se velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita toimittamaan tiedot verkoistaan Sijaintitietopalveluun. Määräys koskee viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoita”, Pelkonen kertoo.

Uusi toimintamalli opettaa hankkeen kaikkia osapuolia kehittämään omaa toimintaansa siten, että tieto tulee varmasti dokumentoitua käytettävään muotoon.

”Esimerkiksi mittaushenkilöt on ohjeistettu tuottamaan maastosta tietoa digitaalisen kaksosen edellyttämään muotoon. Kaikki digitaalisen kaksosen sisältämä data maanalaisista rakenteista perustuu aina mitattuun tietoon.”

Tiedon käytettävyyttä on varmisteltu eri keinoin.

”Käytämme avointa tiedonsiirtoformaattia, joka on yhteensopiva todella monen alustan kanssa”.

Pelkosen mukaan on tyypillistä, että Kruunusiltojen kaltaiset suuret rakennushankkeet vievät koko alaa eteenpäin.

”Niihin hakeutuu ja valikoituu töihin sellaisia osaajia, jotka ovat valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Asiaa ja aihepiiriä pitää johtaa, ja esimerkiksi rakennusalan digitalisaatio on vielä hyvin projekti- ja urakoitsijakohtaista. Ehkä jonain päivänä digitaalinen kaksonen on arkipäivää pienemmilläkin työmailla”, Pelkonen summaa.

Lue lisää digitaalisesta kaksosesta täältä.