Pirjo Aalto / 
Puhtaus luo kasvua koko Euroopalle
Terveisiä Islannista! Kävin tiimini kanssa aiemmin tänä syksynä tutustumassa Reykjavikin kulttuuriin ja kauppakeskuksiin. Islanti on kumma maa: kaiken tuulen ja tuiskun keskellä siellä riittää uskoa omaan tekemiseen. Pikkuruinen, reilun 300 000 asukkaan maa keskellä ei mitään on maailman kahdenkymmenen parhaan jalkapallomaan joukossa ja koripallossakin tunnettu. Islantilaiset menevät läpi harmaan kiven – liekö sisukkuus pihistetty suomalaisilta? Tätä, ja paljon muutakin pohdin, kun pari kuukautta matkasimme kollegoiden kanssa tutustumaan islantilaisiin kauppakeskuksiin.
Matkailumenestyksen mallimaa
Kun vuoden 2008 finanssikriisi iski Islantiin, muistan miettineeni, kuinka noille reppanoille käy. Vaan jostain pieni kansakunta nappasi jälleenrakentamiseen tarvittavan sisun ja nousi jaloilleen turismin avulla. Kalatalouskin on jäänyt kakkoseksi!
Saimme kuulla reissussa Visit Icelandin mainion puheenvuoron matkailun vaikutuksesta maan talouteen. Jokaista islantilaista kohden maassa reissaa noin kuusi turistia, ja parin viime vuoden aikana Islannissa on käynyt lähes kolme miljoonaa matkailijaa. Reykjavikissa usko turismiin on niin vahva, että kaupungin markkinointitiimi tekee nykyään töitä kaupungintalolla rinta rinnan tärkeimpien päättäjien kanssa. Ihan syystäkin: Reykjavikissa on 4000 hotellihuonetta ja 4000 AirBnb-asuntoa, ja ne kaikki täyttyvät vuoden ympäri! Paikalliset asukkaat siirtyvät pois keskustasta ja turistit valtaavat asunnot pääkadun varrella.
Kasvava turismi vaikuttaa myös kauppaan. Sisukkaan luontonsa mukaisesti islantilaiset ovat perustaneet useita kauppakeskuksia ja tuoneet maahan kansainvälisiä brändejä vauhdilla. Pelkästään vierailukohteissamme Kringlanin ja Smaralindin kauppakeskuksissa oli kymmeniä ja kymmeniä kauppoja ja ravintoloita. Islannissa onkin kymmenkertainen määrä liikkeitä siihen nähden, mitä kansalaiset tarvitsevat. Lopusta kulutuksesta pitävät huolen matkailijat.
Myös kaupunkikeskusta on kaupallistumisen myötä elävöitynyt, kun liiketilat on otettu käyttöön. Samalla kun kaupunkikuvaan on ilmestynyt laatubrändien liikkeitä, matkamuistomyymälöitä ja ravintoloita, ovat liiketilojen vuokrat moninkertaistuneet. Yrittäjyys on kasvanut Reykjavikissa merkittäväksi elinkeinoksi.
Kaupan kasvu keskuksiin
Islantilaisten usko turismiin on vakaa, mutta aloin pohtia, voiko jatkuvasti kasvavalla turismilla olla positiivisten talousvaikutustensa lisäksi myös kääntöpuolensa. Unohtuuko maan arvokas luonto ja katoaako autenttisuus massamatkailun myötä? Alkaako paikallisia jurppia, kun kaupunki tulvii turisteja? Kuulemma ei ainakaan vielä. Kaupungintalon virallisen kannan mukaan yli 90 prosenttia islantilaisista kannattaa turismia innokkaasti.
On kuitenkin selvää, että pienen pienessä maassa jo pinta-alakin tulee jossain vaiheessa kasvun tielle. Itse uskon, että yksi vastaus probleemaan piilee juuri kauppakeskuksissa. Keskustan täyttyessä ja hintojen noustessa kaupan on pakko siirtyä sivummalle. Syrjemmällä sijaitsevat, tiiviisti rakennetut viihdekeskukset mahdollistavat sen, että matkailijoille löytyy elämyksiä myös keskustan ja kauniiden luontokohteiden ulkopuolella.
Seuraavaksi alamme myös Mall of Triplassa miettiä, mitä kaikkea voisimme tarjota Helsingissä vieraileville matkailijoille. Heidänkin määränsä on nimittäin kasvussa!
