Kunnossapidon urakkamallit teiden ja katujen hoidossa – myös kunnossapito vihdoin uudelle vuosikymmenelle?

Kuten rakentamisessa yleisestikin, myös teiden ja katujen kunnossapidossa mentiin vuosia, jopa vuosikymmeniä samoilla hankintamalleilla. Vanhoissa malleissa kukaan hankkeen osapuolista ei ollut tyytyväinen ja samaan aikaan itse urakassa toimiminen oli jäykkää ja muutosten tekeminen hankalaa.  Yleisesti oli nähtävissä, että tämä tie olisi pian kuljettu loppuun.

Viime vuosina on nähty tervetullutta kehitystä hankemallien kehittymisessä, jossa itse työn tekeminen ja laatu on nostettu keskiöön ja siitä vastaavat yhteistyössä kaikki hankkeen osapuolet.

Kunnossapidon osalta ensimmäinen kokonaan uuden mallinen sopimus tehtiin Espoon alueurakkaan (Espoon hoidonjohtourakka) ja heti perään kokeiltiin uutta allianssimallia Pakilan alueurakassa. Näistä hankkeista saatu kokemus on ollut hyvää ja olemme pystyneet jatkokehittämään malleja tämän pohjalta. Espoossa pilotoitu hoidonjohtomalli oli selvä askel eteenpäin perinteisten urakkamallien uudistamisessa. Siinä osapuolet toimivat aidosti yhdessä, samalla puolella pöytää. Yhteistyö on varmistettu yhteisesti sovituilla tavoitteilla, yhteisesti määritellyllä tavoitekustannuksella sekä toimimalla osan aikaa yhteisissä työtiloissa (urakan kaikki osapuolet). Innovaatioita ja työn tekemisen kehittämistä tapahtuu urakassa arjen lomassa jatkuvasti. Esimerkiksi Espoon alueurakka toimii eräänlaisena testilaboratoriona, jossa testataan useita uusia innovaatioita, kuten esimerkiksi Kelikoneälyä (linkki juttuun).

Urakoitsijan näkökulmasta keskeistä hoidonjohtomallissa on, että ansainta on hoidettu palkkiolla, eikä itse työssä tarvitse enää miettiä eri tehtävien tuottoa, vaan voidaan keskittyä toimimaan yhteistyössä hankkeen parhaaksi.

Työmaalla taas on koettu hengen parantuneen, kun ei synny vastakkainasettelua, vaan toimitaan tiiviissä yhteistyössä yhteisten tavoitteiden eteen. Toiminta on läpinäkyvää, eikä tilaajan tarvitse epäillä urakoitsijan tarkoitusperiä, vaan kaikille löytyy järkevää tekemistä ja toiminta on tehokasta.

Mallia voi edelleen kehittää ottamalla alihankkijat laajemmin mukaan bonusjärjestelmään ja töiden suunnitteluun. Haasteena on saada kaikki alihankkijat työntekijöineen sitoutumaan urakkaan ja laatuvaatimuksiin, sekä ymmärtämään tehokkaan työskentelyn ja oikean laadun merkityksen lopputuloksen kannalta.

Uskallan todeta, että olen tässä kohtaa kääntänyt takkini - itsellänikin oli alun perin ajatuksena, että edetään uusien mallien kehittämisessä hitaammin ja varovaisemmin. Onneksi emme tehneet niin, sillä monta hyvää asiaa olisi jäänyt ajan rattaisiin. Voin ilokseni todeta, että itselläni on nyt toinen ääni kellossa ja olemme etulinjassa hankintamallien nopeamman kehittämisen puolestapuhujana. Myös Liikenneministeriö ja Infra ry ajavat samaa asiaa. Liikennevirasto, Ely-keskukset ja Infra ry ovat jo useamman vuoden ajan tehneet tiivistä ja tuloksekasta yhteistyötä mm. urakka-asiakirjojen kehittämisessä.

Murros on nyt käynnissä ja se ei saa pysähtyä. LM ja liikennevirasto ovat linjanneet, että kaikki vuonna 2019 alkavat tienhoitourakat hankitaan uudella hoidonjohtourakan kaltaisella mallilla, johon sisällytetään myös laatulupauksia. Harras toiveeni on, että kaupungit lähtisivät myös kehittämään omia hankintamallejaan yhteistyössä Kuntaliiton ja Infra ry:n kanssa. Tienhoidon puolella valittu suunta yhteistoiminnallisuuteen on oikea ja se sopii lähtökohdaksi myös kaupunkien hankintamalleihin.

Timo toimii Talvitiepäivien seminaarissa Kunnossapito -osion puheenjohtajana sekä luennoi hoidonjohtourakkamallista Urakointi -osiossa. Talvitiepäivät järjestetään 7.- 8.2. Lahdessa. 

Timo Paavilainen

Timo Paavilainen vastaa YIT:n kunnossapitourakoinnista Etelä- ja Itä-Suomen alueella. Timolla on vahva kokemus kunnossapitoalalta niin tilaajan kuin urakoitsijan näkökulmasta. Timo toimii myös Infra ry:n Kunnossapitojaoston puheenjohtajana.