OP Uusimaa keskittää toimintonsa Tapiolan Tuultenristiin
Lontoon pohjoislaidalla on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut hurja muodonmuutos, kun entinen punaisten lyhtyjen alue on luonut nahkansa salonkikelpoiseksi kaikkien kaupunkilaisten elämysalueeksi. Kohta Suomessakin on samanlainen keskustakeidas.
Kioski, kuppila ja kolme tuntia vuorokaudessa auki oleva lipunmyyntipiste. Siinä keskimäärin suomalaisen juna-aseman vakiovarustelu. Mutta entä jos painuneen kioskikahvin ja kolhon odotusaulan sijaan matkantekoa kehystäisi hieman miellyttävämpi miljöö?
Avaralla asemalla ei tarvitsisi käyttää kyynärpäitä etenemiseen, junaa odotellessa voisi piipahtaa hemmotteluhoidossa ja joulunaluskiireissä unohtunut äidin lahja löytyisi helposti aseman yhteydessä sijaitsevasta kauppakeskuksesta ennen matkalle lähtöä. Kuulostaa paremmalta kuin lentokentän premium lounge ostoskeskukseen yhdistettynä. King’s Crossin asema on palkittu maineikkaalla RIBA-arkkitehtuuripalkinnolla, varmasti osittain juuri tämän vuoksi.
Ja entäs sitten aseman ympäristö? Perinteisesti porttikongissa haisee pissa ja etuovella lenkkari tarttuu purkkaan. Näinkään ei tarvitse välttämättä olla. Aseman ovesta ulos astuessa vastassa voisi olla kulttuuripalveluita pienistä taidegallerioista teattereihin tai jopa luonnonsuojelualue, joka venyttäytyy kaikessa vehreydessään nurkan takana sijaitsevan kanaalin varrelle.
Kokemus ei ole päiväuni, vaan King’s Crossin alueella Lontoossa totisinta totta. Eikä aikaakaan, kun samanlainen alue löytyy myös Helsingin Pasilasta.
Viimeisen vuosikymmenen aikana Lontoon King’s Crossin alue on uudistanut kasvonsa täysin. Vielä 1980-luvulla se oli lähinnä prostituoitujen ja huumeidenkäyttäjien kansoittamana puolityhjä teollisuusalue. Nykyään paikka on salonkikelpoinen kaikkien kaupunkilaisten viihtymiskohde. Alueen elävöittäminen aloitettiin 1990-luvun puolivälissä, ja kehitys jatkuu.
Salonkikelpoisuudestaan huolimatta King’s Cross ei ole tylsä, vaan sopivan särmikäs: kaikuja parikymmentä vuotta sitten alueen katuja kuluttaneista taiteilijoista ja muista luovista hulluista voi bongata alueelta Euroopan kärkeen kuuluva Central St. Martinsin taidekoulun opiskelijoiden muodossa. Sosiaalihistorioitsija Alan Dein sanookin King’s Crossin olevan “melkeinpä oma brändinsä” – siitä asti kun unelias alue alkoi uudistua, ei yksikään lontoolainen ole voinut välttyä kuulemasta siitä.
King’s Crossin kaltainen kehitysprojekti on tekeillä myös aivan nurkan takana, Helsingin Pasilassa. Kolmesta korttelista koostuva uudisalue, Keski-Pasilaan lähivuosina rakentuva Tripla tekee Helsingille sen, mikä Lontoossa on jo todettu toimivaksi. Pasilan aseman ympärille rakentuu yksinäisen toimistokorttelin sijaan laaja kattaus uusia ostosmahdollisuuksia, toimistotiloja, asuntoja, hotellipalveluja ja kulttuurimahdollisuuksia. Kaikki tämä on vain kivenheiton päässä Keskuspuiston vehreistä ja happirikkaista lenkkeilymaastoista.
Eikä kansainväliseen kastiin nouseminen ole numeroiden valossa muutenkaan mikään mahdottomuus: Helsingin väkiluvun arvioidaan kasvavan seuraavan seitsemän vuoden aikana 1,56 miljoonaan, siis yli 12 prosenttia. Liikenne Pasilan asemalla ei tule ainakaan vähenemään – siksi Triplan tavoitteena onkin kasvaa kävijöidensä kokoiseksi. Alueen rakentaminen aloitettiin viime vuonna. Uudistunut rautatieasema ja uudenlainen kaupunkikeskus Mall of Tripla aukeavat jo kolmen vuoden päästä, vuonna 2019.
Tärkein syy King’s Crossin vetovoimaan ovat raiteet – Kings Crossin asema on yksi tärkeimmistä porteista Lontooseen pohjoisesta saapuessa, ja Euroopan laajuinen liikenne kaupunkiin käy samassa yhteydessä sijaitsevan St. Pancrasin kansainvälisen juna-aseman kautta. Siellä palvelut todella ovat premium loungen tasoa: valoisalta ja arkkitehtonisesti ilmeikkäältä asemalta löytyy muun muassa huippuluokan ravintoloita, kylpylä, luksusbrändien myymälöitä ja tasokas hotelli.
Asema on elossa vuorokauden ajasta riippumatta. Kulttuuritarjonta ylettyy asemalla pidetyistä huippumuusikoiden konserteista kirjallisuusentusiastien pyhiinvaelluksiin: Harry Potter -fanit saapuvat paikalle jatkuvana vanana nähdäkseen asemalle rakennetun, kirjasarjasta tutun Laituri 9 ¾:n. Aseman ulkopuolella voi paistatella päivää viehättävän ulkoilma-altaan äärellä katuruokaa nautiskellen.
Tripla on myös liikenteen keskus. Uudistuneen Pasilan aseman läpi tulee vuosikymmenen lopussa kulkemaan 80 000 junamatkustajaa päivittäin, bussi- ja raitiovaunuliikenteestä puhumattakaan. Aseman ei kuitenkaan ole tarkoitus olla pelkkä matkanteon keskus, vaan myös kaupallisen elämän ja kulttuurin keskus. Mall of Triplan kahvila-, ravintola- ja muotitarjonta houkuttelee viihtymään, ja ulkona sijaitseva Fredikan terassi on alueen sykkivä sydän. Suunnitelmissa on myös useita kulttuurillisia tapahtumia ja hankkeita, ja tavoitteena on tarjota vapaa-ajan elämyksiä moneen eri makuun.
Triplaan hotellihuoneita rakennetaan yhteensä 400. King’s Crossin aseman uudistus on palkittu arvostetulla RIBA-arkkitehtuuripalkinnolla. Tuomariston mukaan uudistus nosti aseman tason ”uuden ajan matkakeskukseksi”. Asema onnistuu nykyisin tarjoamaan kävijöilleen kaiken, mitä nykyaikaisessa kauppakeskittymässä täytyy löytyä. Tämä kaikki ilman yhdenkään junan myöhästymistä remontin aikana. Samaan tähtää myös Tripla. Kun uudistunut asema avaa ovensa, matkanteko muuttuu kokonaisvaltaiseksi elämykseksi, jossa kulttuuri ja kaupalliset palvelut paiskaavat kättä. Kun juna sitten saapuu Pasilan asemalle ajoissa, voi kyytiin hypätä valoisasta odotusaulasta toisessa kädessä tuliaisilla täytetty ostoskassi ja toisessa herkullinen artesaanikahvi.