Silta on insinöörityön taidonnäyte – 10 kysymystä siltojen rakentamisesta
Palvelut
Maa-ainesten kiertotalouden tehostaminen on merkittävässä roolissa rakentamisen hiilidioksidipäästöjen pienentämisen ja projektien taloudellisten toimintaedellytysten parantamisessa.
Tämä selvisi YIT:lle tekemässäni diplomityössä, jossa toteutettiin maa-ainesten kiertotalouden nykytila-analyysi yritykselle.
Maa-ainesten kierrätys on pohjimmiltaan kysynnän ja tarjonnan hallintaa. Osalla rakennusprojekteista on ylimääräisiä maa-aineksia louhintojen ja kaivuutöiden seurauksena ja vastaavasti osalla projekteista on tarve ylimääräiselle materiaalille, kun heikkolaatuisia savimaita korvataan muilla materiaaleilla.
Esimerkiksi väylärakentamisessa suuria määriä heikkolaatuisia savi- ja hiekkamaita korvataan kiviaineksella teiden kantavien kerrosten rakentamisessa. Kun maa-aineksia korvataan toisilla, seuraa tilanne, jossa aina jollekin materiaalille tulee määrittää hyödyntämiskohde. Jos materiaaleille ei löydy hyödyntämiskohdetta, tulee ne loppusijoittaa maankaatopaikalle.
Kiertotalous on saanut viime vuosina enenevissä määrin huomioita niin akateemisessa tutkimuksessa, kuin yritysten liiketoimintasuunnitelmissa. Infrastruktuurirakentamisessa maa-ainesten kierrätys on ollut olennaisessa osassa kuitenkin jo kymmenien vuosien ajan.
YIT:lläkin on toteutettu projektikohtaisesti suunniteltua maa-ainesten kierrättämistä jo pitkään. Taulukossa 1 on esitetty, miten eri ylijäämämaa-aineksia on kierrätetty YIT:llä:
Materiaali |
Hyödyntämiskohde |
Kiviainekset |
Ylijäämä kiviainesta jalostetaan ja hyödynnetään mm. kadunrakentamisessa ja muissa kantavissa rakenteissa. |
Moreeni ja hiekka |
Hyödynnetään täytöissä ja rakenteissa, joilla ei ole korkeita kantavuusvaatimuksia. |
Savi ja siltti |
Kierrätetään muun muassa kasvualustojen valmistamiseen, maisemointiin ja meluvalleihin. |
Taulukko 1
Diplomityössäni tunnistin, että YIT:llä on merkittävä potentiaali tehostaa maa-ainesten kierrättämistä luomalla systemaattinen prosessi maa-ainesvolyymien seurannalle.
Seuraamalla ja suunnittelemalla ennakoivasti maa-ainesten ylijäämiä ja tarpeita ylijäämämateriaalien hyödyntämistä saadaan tehostettua. Kaikkia ylimääräisiä maa-aineksia ei todennäköisesti saada kierrätettyä, mutta toiminnan käynnistämisen tavoitteena on pienentää kaatopaikalle sijoitettavan maa-aineksen määrää ja sujuvoittaa maa-ainesylijäämien ja tarpeiden löytymistä työmaiden välillä.
Osana diplomityötäni toteutettiin maa-ainesten kiertotalouden nykytilan kuvaus, jossa pyrittiin tunnistamaan maa-ainesten kiertotalouden keskeisimmät haasteet. Tutkimuksessa löydettiin neljä keskeistä maa-ainesten kierrättämisen haastetta.
Onnistunut maa-ainesten kierrättäminen on riippuvaista sidosryhmäyhteistyöstä, huolellisesta suunnittelusta ja projektihenkilöstön kehittämistä kierrätysratkaisuista.
Tiedostamalla maa-ainesten kierrätyksen nykytilan ja sen kehitysmahdollisuudet, YIT:n infraprojektit segmentti on aloittanut kehityshankkeen, jonka tavoitteena on tehostaa maa-ainesten kierrätystä. Maa-ainesten kiertotalouden kehityshanke on tiiviisti yhteydessä YIT:n päästövähennystavoitteisiin, sillä toimintojen tehostaminen, jätteiden vähentyminen sekä uudet kiertotalousratkaisut tukevat päästövähennystavoitteisiin pääsemistä.
Maa-ainesten kierrättämisellä on merkittävä potentiaali parantaa myös projektien taloudellista suorituskykyä. Maa-ainesten kierrättämisen ansioista kustannuksia saadaan pienennettyä pienentämällä logistiikkakustannuksia, maankaatopaikkamaksuja sekä neitseellisten raaka-aineiden kustannuksia.
Infrarakentamisen potentiaaliset kiertotalousratkaisut ovat olleet esillä useissa keskustelufoorumeissa ja YIT:lläkin toivotaan, että infrarakennusalan muiden toimijoiden kiinnostus kiertotalousratkaisuja kohtaa kasvaa ja kasvattaa siten kiertotalousmateriaalien markkinoita.
Yhteistyö ja tehokas tiedonhallinta ovat avainasemassa maa-ainesten kiertotalouden kehittämisessä. Maa-ainesten kiertotalouden kehittämisen avulla infrarakentamista saadaan vietyä kestävämpään ja tehokkaampaan suuntaan.