Takaisin

Millä mallilla taloyhtiön putkiremonttiin?

Rakennusalalla on peräänkuulutettu läpinäkyvyyttä. Kuka auttaa hämmentynyttä asiakasta, jos urakoiden ja toimitusten sisällöt katoavat eri tavoilla brändättyjen markkinointitemppujen taakse, kysyy YIT Talon Tekniikan toimitusjohtaja Sampo Kautto blogissaan.

Mitä jos puhuttaisiin asioista ihan niiden oikeilla nimillä? Kiinteähintainen kokonaisurakka on kiinteähintainen kokonaisurakka, KVR-urakka on KVR-urakka, projektinjohtourakkakin on edelleen projektinjohtourakka, lätkäistiin päälle mikä nimi tahansa. Sukituksella korjataan viemärit, mutta se ei ole ratkaisu mihinkään muuhun kuin viemäriin.

Viime vuosina korjausrakennusmarkkinoille on putkahdellut roppakaupalla eri tavoin nimettyjä, hienosti brändättyjä uusia urakkamalleja ja toimintamalleja, joita esittelemällä eri toimijat puhuvat kiinteistönsä kunnosta ja arvosta huolestuneet asiakkaat pyörryksiin.

Markkinoinnissa tai hyvän palvelun paketoimisessa houkuttelevaksi brändiksi ei ole mitään väärää. Rakennusliikkeiden osallistuminen korjaushankkeiden suunnitteluun on erittäin hyvä asia ja toivottavaa kehitystä. Uusien mallien lanseeraamisessa olisi kuitenkin huolehdittava, että asiakas ymmärtää, mitä peliä pelataan ja kenen säännöillä.

Fakta on kuitenkin se, että kaikissa näissä hienosti nimetyissä malleissa on poikkeuksetta pohjana jokin rakennusalalla yleisesti käytössä oleva toiminta- tai sopimusstandardi, johon on tehty pieniä viilauksia – sellaisia, joita yleensä sopimusneuvottelujen edetessä joka tapauksessa kokonaisuuteen syntyisi. Näissä vakiintuneissa sopimusmalleissa on käytössä yhteisesti sovitut pelisäännöt.

Joitakin vuosia sitten linjasaneerausmarkkinoilla oli kova vauhti viemäreiden sisäpuolisten korjausmenetelmien kanssa. Monen taloyhtiön viemäreitä sukitettiin isolla rahalla, kun luotiin mielikuvaa, että se on edullisin ja fiksuin tapa tehdä siisti ja nopea putkiremontti. Kokonaisuutta ei välttämättä otettu huomioon hankkeesta päätettäessä. Totuus on lyönyt tilaajan ällikällä myöhemmin.

Märkätilat jäivät korjaamatta, joissakin tapauksissa jopa käyttövesijohdot. Nämä olisivat saattaneet kaikki olla korjausikäisiä samaan aikaan ja huomattavasti edullisempaa olisi ollut tehdä kaikki kerralla. Sukittaminen on teknisesti kelpo korjaustapa viemäreille, mutta se ei ratkaissutkaan ongelmien kokonaisuudesta kuin osan.  

Uskoisin, että kehitykseen on kaksi keskeistä syytä.

Ensinnäkin, kasvavassa putkiremonttimarkkinassa ja kovassa kilpailussa kaikki haluavat pärjätä. Kilpailuvaltteja etsitään ja kustannustehokkuuden kanssa on haasteita – sitten paketoidaan sama palvelu erilaiseen pakettiin tai laitetaan pakettiin ongelmien ratkaisu vain osittain.

Toisekseen, asiakkaalla pitäisi mielestäni useimmiten olla hankkeessa mukana ulkopuolinen projektinjohtaja, jotta linjasaneerausta tilatessa ja toteuttaessa tietää mitä pakettiin on kääritty. Valitettavasti markkinoilla tehdään kuitenkin sopimuksia maallikoiden voimin jopa ilman ammattilaisen tukea. Olen jopa kuullut tapauksesta, jossa asiakkaalle esitellyn urakkamallin erikoisuus oli se, että sen helppouden vuoksi hankkeessa ei tarvita asiakkaalle ulkopuolista projektinjohtajaa.

Onko siis tarkoitus, ettei tilaaja hanki asianmukaista vahvistusta oman etunsa vartijaksi? Jos talonyhtiön edunvalvojana toimiva projektijohtaja on tehty rakennusliikkeen mallilla tarpeettomaksi, aletaan olla liukkaalla jäällä. Malli on liian hyvä ollakseen totta. Tämä on kehitys, josta alallamme olisi syytä käydä keskustelua. On kaikkien osapuolten etu, että rakennuttajana toimii asiaan perehtynyt ammattilainen. Joskus taloyhtiöstä löytyvät ammattilaiset omasta takaa, useimmin ei.

Vaikka erilaisia urakka- ja toteutusmuotoja kääntelisi ja vääntelisi kuinka, on fakta se, että samojen perusasioiden äärellä sitä ollaan jokaisen asiakkaan remontin kohdalla. Olisiko esimerkiksi hyvä, että tarjotaan asiakkaalle eri urakkamallit ja toteutusvaihtoehdot vertailtavaksi ja annetaan asiakkaalle mahdollisuus valita? Kerrotaan avoimesti hyvät ja huonot puolet eri vaihtoehdoista.

Me YIT Talon Tekniikalla olemme päättäneet uskoa siihen, että kovenevassa kilpailussa meidän valttimme – kokemuksemme ja jatkuva palvelumme parantaminen sekä ison yhtiön varmuus ja luotettavuus – kantavat kovassakin kilpailussa.

Lue myös: Miten linjasaneeraus toteutetaan KVR-urakkana?

Tutustu putkiremontin sanastoon ja urakkamuotoihin

 

Sampo Kautto / toimitusjohtaja YIT Talon Tekniikka Oy

Sampo Kautto on YIT Talon Tekniikan toimitusjohtaja. Sampolla on vankka kokemus taloyhtiömaailmasta ja erinomainen osaaminen onnistuneen asukaskokemuksen luomiseen taloyhtiön remontin aikana.