YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Asumisen ja asuntorakentamisen energiankulutukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, niin asumisen kuin rakentamisen osalta. Asia on tärkeä, sillä ihmisen tuottamasta hiilijalanjäljestä iso osa muodostuu asumisesta.
Haastattelimme YIT:n LVIS-päällikkö Aki Pirttijärveä aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntämiseen sekä energiaratkaisuihin liittyen. Aki on opiskellut sähkö- ja energiatekniikkaa ja siirtynyt suunnittelualalta 10 vuotta sitten YIT:lle työskentelemään talotekniikan suunnitteluratkaisujen parissa.
Energia-asiat voivat olla asunnon ostajalle monimutkainen kokonaisuus, mutta energialuokittelu kiteyttää kodin energiatehokkuustason mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon, yhteen kirjaimeen, jota on myös helppo vertailla. Rakennuksen energialuokka, joka voi olla välillä A–G, määräytyy laskennallisen E-luvun perusteella. Siinä huomioidaan rakennuksen tekniset ominaisuudet ja niiden lisäksi asukkaan sekä taloyhtiön lämmön ja sähkön kulutus lasketaan keskimääräisen kulutusprofiilin mukaan.
”Energialuokka kiinnostaa yhä useampaa asiakastamme ja uudet YIT Kodit rakennetaan A-energialuokkaan. Se tarkoittaa, että taloilla on omaa energiantuotantoa. Myös sijoittaja-asiakkaamme ovat olleet hyvin kiinnostuneita A-energialuokan asunnoista. Energialuokkaan kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota myös kunnissa ja kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on lähtenyt kirittämään asiaa ja vaatii, että tietyille tonteille rakennettavat talot on toteutettava A-energialuokkaan. Sompasaaren As Oy Nihdin torni ja As Oy Nihdin kulma ovat tästä esimerkkejä”, Pirttijärvi kertoo.
Vaihtoehtoja, joilla rakennuksen energialuokkaan ja -kulutukseen voidaan vaikuttaa, on hyvin paljon.
”Talomme ovat tiiviitä ja huolehdimme, että sellaisia kohtia ei ole, joista lämpö pääsisi karkaamaan. Meillä lämmöneristys on jo huipussaan eli sen osalta ei oikein ole enää parannettavaa. Nyt keskitymmekin ikkunoihin. Uusissa taloissa on paljon ikkunapintaa ja parantamalla ikkunoiden lämmöneristystä, voidaan vaikuttaa energiansäästöön. Lisäksi ilmanvaihto, sen määrä ja tehokkuus sekä lämmön talteenoton tehokkuus optimoidaan asunnoissa tarpeenmukaiseksi. Uusien ilmanvaihtokoneiden sähkötehokkuus on myös parempi, joten nekin kuluttavat vähemmän energiaa”, Pirttijärvi selventää.
Energialuokitukseen vaikuttaa myös taloyhtiön lämmitysmuoto. Maalämpö on ympäristöystävällinen ratkaisu, koska sen avulla lämpiävät asunnot, yhteistilat ja lämmin käyttövesi.
Maalämpö on lämmitysjärjestelmä, jossa hyödynnetään maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa rakennuksen lämmittämiseen lämpöpumpun avulla.
”Jatkossa YIT Koteihin toteutetaan maalämpö, aina kun mahdollista, mutta esimerkiksi kodin sijainti tai maaperä voi vaikuttaa asiaan. Nyt suunnittelussa olevista asuintaloista maalämpöhankkeita on 30 %”, Pirttijärvi kertoo.
”Aurinkopaneelit ovat kuluttajille selkeä ja näkyvä asia ja niitä tullaan toteuttamaan jatkossa useimpiin asuinkerrostaloihimme. Kotien energiatehokkuus paranee, kun ostetun energian sijaan energiaa tuotetaan omalla tontilla. Energiatehokkuusmielessä se on parempi, vaikkei energian käyttö vähenisikään”, Pirttijärvi selventää.
Aina paneeleja ei voida asentaa rakennuksen katoille. Nykyisin on mahdollista hyödyntää tontin ulkoisia aurinkopaneeleja ostamalla osuus sähköyhtiön aurinkopuiston paneeleista. Esimerkiksi Sompasaaressa As Oy Helsingin Takila ja As Oy Helsingin Puosun pysäköintihallien sähköautojen lataus aurinkovoimalla on mahdollistettu näin.
Vaikka aurinkovoima on uusiutuvaa energiaa, se ei aina ole tehokkain vaihtoehto. Hyöty kasvaa mitä suurempi rakennuksen tontti on pinta-alaltaan. Kapeassa ja korkeassa rakennuksessa katolle asennettujen paneelien hyöty jää pieneksi.
Katoilla saattaa olla oleskelupiha, terassi tai paljon tekniikkaa, kuten viemäreiden piippuja, huoltoluukkuja ja hormeja, jolloin paneeleille ei jää juurikaan tilaa ja hyöty vähenee. Joissain rakennuksissa on viherkatto, jonka päälle paneeleja ei voi asentaa.
Aiemmin aurinkosähköstä ei ollut kerrostaloissa juurikaan etua, sillä kiinteistön yleisten tilojen valaisimien, ilmanvaihdon ja muiden laitteiden energiankulutus oli verrattain pientä ja kaikkea tuotettua aurinkosähköä ei voitu kuluttaa. Vuoden alussa laki muuttui ja nyt aurinkosähköä voi hyödyntää helposti myös asukkaiden omaan sähkönkulutukseen.
”Jatkossa tulemme hyödyntämään aurinkosähköpaneeleja enemmän YIT Kodeissa. Käytännössä taloyhtiöihin perustetaan energiayhteisöjä. Sähköverkkoyhtiö mittaa, kuinka paljon aurinkoenergiaa on tuotettu kullakin tunnilla ja paljonko ostoenergiaa kiinteistö on silloin kuluttanut. Loput tuotannosta vähennetään kunkin asukkaan henkilökohtaisesta sähkölaskusta taloyhtiössä sovitun jako-osuuden perusteella. Pieni määrä sähköä voi päätyä myös myytäväksi sähköverkkoon taloyhtiön hyödyksi”, Pirttijärvi selventää.
Asuintalojen rakentamisen aikana voidaan hyödyntää maalämpöä, mutta haasteena on, että rakentamiseen tarvitaan kolme kertaa enemmän energiaa kuin valmiin asuinrakennuksen lämmitykseen. Maalämpökaivojen poraamiskustannukset ovat suuret, joten ylimääräisiä kaivoja ei kannata porata pelkkää rakentamisenaikaista energiankäyttöä varten.
”Asunto Oy Vantaan Ihastus -nimisellä asuinkerrostalotyömaalla olemme pilotoineet Raksystems Oy:n Geolo työmaa-aikaisen lämmityksen hybridiratkaisua. Rakentamisen aikainen lämmitysenergia on täysin hiilivapaata, eli se ei tuota yhtään päästöjä. Geolon hybridiratkaisua tulemme hyödyntämään monissa hankkeissamme, joihin tulee maalämpö”, Pirttijärvi iloitsee.
”Aurinkoenergiaa emme ole hyödyntäneet vielä talojen rakennusvaiheessa, mutta yhdessä maalämmön kanssa se voisi olla hyvä pari. Ehkä Geolo-järjestelmän vaatiman sähkön voisi tuottaa paikallisesti aurinkopaneeleilla. On olemassa myös integroituja ratkaisuja kuten siirrettäviä paneeleita tai pylväs, josta sateenvarjomaisesti aukeaa paneeleita. Tutkimme erilaisia mahdollisuuksia.”
Merkittävät energiakustannukset tulevat siitä, miten ihmiset elävät, asuvat ja kuluttavat energiaa arjessaan ja miten rakennuksesta huolehditaan.
”Asennemuutos on asukkaista kiinni, mutta pohdin, millä keinoin voisimme rakentajana vaikuttaa kotien käytönaikaiseen energiankulutukseen? Energian ollessa kallista, kulutusta kannattaisi vähentää. Akkuja voisi mahdollisesti hyödyntää ja säilöä niihin edullista energiaa myöhempää käyttöä varten. Lisäksi älykkäät ratkaisut tulevat varmasti lisääntymään kodeissa ja ne voisi asentaa valmiiksi, jos kysyntä laajenee myöhemmin kuten sähköautojen latausmahdollisuuden kanssa kävi”, Pirttijärvi pohtii.
”Haluamme toimia vastuullisesti. Mielestäni isojen toimijoiden on oltava vastuunkantajia, jonkun on näytettävä tietä ja haluamme kulkea alan kärjessä. Päästötön toimintatapa maksaa myös itsensä takaisin. Maailman on muututtava ja meidän on oltava muutoksen eturintamassa mukana. Osaamme tehdä hyviä, tiiviitä ja energiatehokkaita koteja”, Pirttijärvi summaa.
Tutustu uusiin YIT Koteihin, jotka lämpiävät maalämmöllä:
https://www.yit.fi/asunnot/kestava-asuminen/maalampo-taloyhtioon
Pienennä asumisen hiilijalanjälkeä:
https://www.yit.fi/asunnot/kestava-asuminen/asumisen-hiilijalanjalki