AI Lead Visa Linkiö, milloin tekoäly tulee työmaille?
Olemme aloittamassa Helsingin Käpylässä hanketta, joka on kooltaan yksi suurimpia asuntorakentamisen kilpailu-urakoita Suomessa. Miten koronatilanteessa alkava työmaa poikkeaa normaalista?
Rakennamme Helsingin Asuntotuotantotoimistolle (ATT) suurhankkeen, joka on yksi suurimmista asuntorakentamisen kokonaisurakoista Suomessa: siihen sisältyy 365 asuntoa ja lähes 200 auton maanalainen pysäköintilaitos, joka rakennetaan pihakannen alle kahteen kerrokseen. Asunnot ovat Hitas-, asumisoikeus-, vuokra- ja erityisasuntoja.
Kyse on Koskelan sairaalan alueen uudistamisesta Helsingissä. Alueelle jää sairaalatoimintaa ja suojeltu sairaalarakennus, mutta sille nousee uusi, kolme taloyhtiötä kattava kokonaisuus, yhteensä seitsemän uudisrakennusta.
Kohteessa on poikkeuksellisen vaativat perustamis- ja pohjaolosuhteet, jossa tarvitaan erityisosaamista. Koskelantien tasosta mennään 10 metriä maan alle, pohjaveden alapuolelle. Pontitus- ja paalutustyöt ovat massiiviset, esimerkiksi porapaalutuksen määrä alueella on noin 30 000 juoksumetriä.
Työmaan sijainti on näkyvä ja vilkas liikenteellinen paikka Koskelantien varrella, lähellä Lahdentietä. Ympärillä on ympärivuorokautista sairaala-asumista ja asumista. Työturvallisuudessa on monta erityishuomioitavaa seikkaa, kuten se, että alueella toimii koko ajan vanhainkoti sekä päiväkoteja, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että liikkuminen ja pelastusajoneuvoliikenteen reitit alueella on turvattava. Ahtaalla tontilla ympäristö on otettava huomioon erityisen huolellisesti, sillä raskasta liikennettä tulee olemaan paljon.
Rakennustyöt aloitetaan huhtikuussa 2020, ja hankkeen arvioitu valmistumisaika on kesällä 2023.
Koskelan työmaa on juuri käynnistymässä. Toimimme aktiivisesti tilaajien ja muiden sidosryhmien suuntaan tiiviillä ja ennakoivalla yhteydenpidolla, ja pyrimme ohjaamaan toimenpiteitä mahdollisten vahinkojen minimoimiseksi. Sopimustekniset asiat ja ihmisistä huolehtiminen on sovitettava huolella yhteen, kummankaan kärsimättä.
”Käytännössä toimenpiteitä ovat esimerkiksi sosiaalitilojen osastoiminen eri työporukoille”, kertoo YIT:n työpäällikkö Juuso Rapeli.
”Esimerkiksi eräässä kohteessa jaoimme suuren työmaatoimisto- ja sosiaalitilamme väliseinällä useammaksi erilliseksi tilaksi. Näin ollen mahdollisen altistumisen tapauksissa pystytään rajoittamaan altistuneiden henkilöiden määrää.”
Rapeli muistuttaa, että osastoinnissa on huomioitava myös palo- ja pelastusnäkökulma. Kaikista tiloista on oltava mahdollisuus pelastautua mahdollisessa hätätilanteessa.
Vallitsevan tilanteen vuoksi osa työmaatoimihenkilöistä toimii etänä, joten fyysisen kontaktin mahdollisuuksia on vähemmän kuin normaalisti. Sairaustapausten varalle keskeisille henkilöille, kuten vastaaville työnjohtajille, on määritelty varahenkilöt ja hyväksytetty heidät etukäteen kohteiden tilaajilla sekä rakennusvalvonnalla, jotta tilanteen mahdollisesti tullessa päälle päästään nopeasti eteenpäin.
Puhtaus ja käsienpesu on tautitilanteessa olennaisinta. Pesutilojen lisäksi käsidesi on kaikkien käytettävissä, ja siivouksesta huolehditaan entistä tarkemmin. Usein kosketeltavat kohdat, kuten kahvat ja pöytäpinnat, on pidettävä puhtaina. Työtilat esimerkiksi Koskelassa aiotaan siivota kerran päivässä, ja tarvittaessa siivouskertoja lisätään.
Poikkeusolojen määräykset ja toimenpiteet on käyty läpi työturvallisuusvarteissa. Koskelassa myös työmaaperehdytykseen, joka jokaisen työmaalla työskentelevän tulee aina suorittaa, on lisätty koronan aiheuttamat määräykset ja toimenpiteet.
Rapeli toteaa, että info pitää saada perille kaikille läpi linjan, aina aliurakoitsijoiden työntekijöille saakka, useilla kielillä ja kuvin ohjeistettuna. Työmailla on tekijöitä eri maista, kielet ja kielitaidot vaihtelevat. Myös toimintakulttuureissa saattaa olla eroja, jotka nyt on hyvä huomioida. Joissakin maissa esimerkiksi halaaminen, kättely tai muu fyysisesti läheinen tervehtiminen voi olla yleisempää kuin Suomessa.
Toimihenkilöiden kesken yleistynyt etätyö on Rapelin mielestä muuttanut myös palaverikulttuuria, eikä välttämättä huonompaan suuntaan.
”Etäpalaverit ovat täsmällisempiä, koska niissä käsitellään vähemmän aiheen ulkopuolisia asioita. Kun yleinen jutustelu ja pienempien ryhmien keskinäinen neuvottelu jää palaveritilanteessa pois, on asiat mietittävä ja valmistauduttava palaveriin etukäteen paremmin, jolloin pysytään agendassa hyvin.”
”Toimimme yhtenä YIT-joukkueena, joka sisältää myös paljon aliurakoitsijoita ja muita toimijoita. Olennaista on osallistaminen niin, että kaikki sitoutuvat toimimaan, kuten on neuvottu. Meidän on käytettävä työmailla johtamisen ja osallistamisen eri menetelmiä, jotta esimerkiksi käsienpesu tapahtuu kuten pitää – jotta kaikki ottavat asian omakseen”, miettii Juuso Rapeli.
”YIT:n arvot korostuvat tässä tilanteessa; ne eivät ole vain korulauseita, vaan ohjaavat oikeasti tekemistä. Me välitämme niin asiakkaista kuin henkilöstöstäkin näiden toimenpiteiden avulla, ja onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä sekä toisten arvostusta. Koronaa ei torjuta yhden ihmisen tekemisillä, vaan asia on yhteinen. Työskentelyyn ja työtapoihin tulee väistämättä muutoksia, joten jokaiselta tarvitaan luovuutta ja joustamista. Esimerkiksi työaikojen, kahvi- ja lounastaukojen porrastaminen saattaa tuoda muutosta työmaalla totuttuun päivärytmiin. Myönteinen suhtautuminen muutoksiin ja uusiin ideoihin auttaa kaikkia.”
”Meillä on intohimo tehdä tätä työtä. Haluamme kaikin tavoin varmistaa, että pääsemme kaikki jatkamaan töitämme niin hyvin kuin mahdollista ja tekemään oman osuutemme.”
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Koskelan asuinkorttelihankkeen projektisivut
Työmaiden toimenpiteet koronavirusta vastaan
YIT Kotien toimenpiteistä poikkeusoloissa