Nykyrakentaminen tuottaa parempaa asumismukavuutta

Rakennettu ympäristö ja oma koti vaikuttavat olennaisesti asumisen mukavuuteen ja elämänlaatuun. Vuosikymmenten saatossa muuttuneet rakennusmääräykset varmistavat aikaisempaa turvallisemmat ja terveellisemmät asunnot.

Asumisen mukavuus ja laatu pitävät sisällään monia eri asioita, mutta pohjimmiltaan niissä on kyse turvallisesta ja terveellisestä kodista, missä tekniset asiat esimerkiksi lämmityksen ja ilmanvaihdon osalta toimivat kuten pitääkin. Pääsääntöisesti nämä seikat on hoidettu uudiskohteissa paremmin kuin vanhoissa asunnoissa.

Lisäksi asumiselta odotetaan toiminnallista laatua, joka tarkoittaa esimerkiksi esteettömyyttä, tilojen muunneltavuutta ja riittävää asumisväljyyttä. Usein myös ulko- ja yhteiskäyttötilat sekä lähiympäristön palvelut vaikuttavat tähän kokemukseen.

“Hyvä asumisen laatu tukee asukkaan hyvinvointia mahdollistamalla oleskelun, levon, harrastamisen ja nykyisin myös työskentelyn omassa rauhassa. Laatua edistävät muun muassa hyvin kalustettavia paikkoja tarjoava pohja, tilojen valoisuus ja ratkaisut, joilla estetään asunnon ylikuumeneminen”, sanoo asuntosuunnittelun apulaisprofessori Antti Lehto Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta.

Antti Lehto.jpg

Apulaisprofessori Antti Lehto, Aalto-yliopisto

Esteettömyys ja ekologisuus ovat modernin asunnon valtteja

Asuntosuunnittelun tutkimusta kiinnostavaa joustavuuden käsitettä päästiin testaamaan käytännössä koronaepidemian aikana. Asuntoihin virinneet etätyöpisteet havainnollistivat mitä tutkimuksessa peräänkuulutettu joustavuus käytännössä tarkoittaa ja taipuvatko asunnot muuttuneisiin tarpeisiin.

Asuntosuunnittelun kannalta muuntojoustavuus edellyttää nykyistä väljempiä asuntoja, koska viime aikoina on pyritty tilatehokkaisiin ratkaisuihin samalla kun esteettömät kylpyhuoneet vievät alaa.

“Rakennusmääräysten kautta toteutuvasta esteettömyydestä ei kannata lähteä tinkimään. Meillä kaikilla voi olla edessä elämänvaihe, jolloin esteetön liikkuminen on se kaikkein keskeisin itsenäisen elämän ja laadukkaan asumisen mahdollistava tekijä”, arvioi Lehto.

Tänä päivänä asumisella halutaan ilmaista entistä enemmän omaa tyyliä ja elämäntapaa. Siihen nivoutuvat vastuullisuus ja ajankohtaiset ekologiset haasteet, mikä tarkoittaa muun muassa ympäristöystävällisempiä rakennusmateriaaleja ja asunnon parempaa energiatehokkuutta. Kestävä asuminen on monen tekijän summa.

Myös lähiympäristöllä on merkitystä. Saksassa tehdyn pitkän aikavälin tutkimuksessa tutkijat havaitsivat asuinympäristön vehreyden olevan pysyvä laatutekijä, siinä missä muut osa-alueet, kuten asuntopohjan hyvinä pidetyt ominaisuudet, saattoivat muuttua ajan saatossa.

“Tässä on tietysti paljon tulkinnanvaraa, mitä vehreydellä tarkoitetaan. Toiselle riittää muutama puu tai puutarhamainen piha-alue, toinen haluaa puolestaan suoran pääsyn puistoon tai metsään”, pohtii Lehto.

Lähiluonto lisää hyvinvointia

Kehitystä vauhdittavat tiukemmat rakennusmääräykset ja uusi teknologia

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien tekninen kehitys sekä uudistuneet rakennusmääräykset tuottavat nykyään entistä mukavampia ja laadukkaampia asuntoja. Monesta niistä löytyy hissi ja esimerkiksi ääneneristykseen on panostettu. Ero jugend-tyylisen korttelin ja 2020-luvulla rakennetun kerrostalon välillä on kuin yöllä ja päivällä.

“Nykyaikaisessa asuntosuunnittelussa mietitään paljon muun muassa akustiikkaa. Märkätilat pyritään aina sijoittamaan päällekkäin, sillä se vähentää melun määrää asunnoissa. Jos jostain syystä asuin- ja märkätilat on rakennettava päällekkäin, voidaan ääneneristystä parantavia ratkaisuja toteuttaa esimerkiksi kerrosten välisessä lattiarakenteessa eli välipohjassa”, kertoo YIT:n rakennuttajapäällikkö Jarkko Mäenpää.

Uudiskohteiden hyvään ääneneristyskykyyn vaikuttaa olennaisesti asuntojen tiiveys. Tietyillä alueilla, kuten esimerkiksi kaupunkien keskustoissa ja suurien teiden läheisyydessä, käytetään myös korkean ääneneristyksen desibeli-ikkunoita. Niihin liittyvät vaatimukset käyvät ilmi rakennuslupaehdoista ja ne todennetaan desibelimittauksin rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla.

“Tiukentuneet rakennusmääräykset ja muut viranomaisvaatimukset ovat tehneet rakentamisesta entistä vaativampaa, mikä näkyy asuntojen suunnittelussa. Normaaliin hankkeeseen YIT:llä osallistuu jopa parisen kymmentä eri alojen konsulttia tekemään suunnittelua ja erilaisia selvityksiä kuhunkin hankkeeseen sopivista ratkaisuista. Heidän joukossaan on äänikonsultti miettimässä akustiikkaa ja ääneneristystä”, sanoo YIT:llä nykyisin asuntorakentamisen maanhankinnasta vastaava Jari Hovilehto.

rakennuttajapäälliköt Jari Hovilehto ja Jarkko Mäenpää, YIT

Energiatehokkuus on jo tätä päivää

Toinen merkittävä parannus on tapahtunut asuntojen sisäilman laadussa. Vanhojen talojen painovoimainen ilmanvaihto on korvattu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, joka varmistaa raikkaan sisäilman ja poistaa asunnosta ylimääräisiä hajuja ja kosteutta.

Poistoilman lämmön talteenotto puolestaan parantaa kiinteistön energiatehokkuutta, johon kohdistuu koko ajan tiukempia vaatimuksia. Suomen suurimpana rakennusyhtiönä YIT on panostamassa energiatehokkaaseen asumiseen tutkimalla muun muassa aurinkosähkön ja maalämmön hyödyntämistä omissa uudiskohteissaan.

“Lisäksi uusien asuntojen sähkö- ja IT-ratkaisut on suunniteltu ja toteutettu tämän hetken tarpeita silmällä pitäen. Huima harppaus on tapahtunut myös märkätiloissa, missä pakolliset vesieristyssertifikaatit tulivat käyttöön 2000-luvulla. Vielä 1990-luvun alussa riitti vesieristystä kevyempi kosteussively, joka ei ole enää tätä päivää”, muistuttaa Hovilehto.

Vanhan ja uuden rakentamisen vastakkainasettelussa tulee muistaa, että asumisen laatu syntyy loppujen lopuksi toimivasta kodista, joka palvelee päivittäistä arkea parhaalla mahdollisella tavalla.

“Monella suomalaisella on haaveena omakotitalo, mutta silti he asuvat mukavasti kerrostalossa. Loppujen lopuksi asumisvalintoihin vaikuttavat ideaalina pidetyn asumismuodon lisäksi taloudelliset ja ajankäytölliset seikat”, summaa Lehto.