Onko sinulla ympäristöystävällinen ratkaisu sorateiden pölynsidontaan?

Toivomme löytävämme hackathonin avulla löytää uusia ympäristöystävällisiä, biopohjaisia ja biohajoavia materiaaleja, jotka joko sitoisivat tehokkaasti pölypartikkeleja toisiinsa sorateiden pintakäsittelyssä tai muodostaisivat kalvon soratien pintaan, ja eivät ole haitallisia pohjavedelle ja ympäristölle. Uusia vaihtoehtoisia materiaaleja pölynsidontaan voi löytyä esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista. Tarve vaihtoehtoisille ratkaisuille on suuri, koska ympäristöarvot korostuvat koko ajan enemmän teiden kunnossapidon asiakkailla.

Optimaalisessa tapauksessa uudet, vaihtoehtoiset materiaalit sitoisivat pölypartikkeleita tehokkaasti, sen sijaan että vain kosteuttavat tien pintaa. Vaihtoehtoiset materiaalit voisivat esim. sitoa pölypartikkelit toisiinsa tai muodostaa kalvon soratien pintaan. Tällöin myös sorateiden tasauksen ylläpitokustannukset ja ympäristövaikutukset pienenisivät. Potentiaalisessa ratkaisussa uudet, vaihtoehtoiset materiaalit voisivat myös parantaa sorateiden pinnan rakennetta, jolloin niiden avulla voitaisiin saavuttaa pitempiaikaisempi vaikutus ja useita vuosiakin kestävä teho. Tällöin ratkaisu voisi vähentää teiden tasauskertoja ja käsittelytarvetta ja olla siten huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampi.

Sorateiden pölynsidonta

Suomessa on noin 100 000 km soratiestöä, jonka pölynsidontaan käytetään 50 000 t/v pölynsidontamateriaaleja. Eniten käytetty materiaali on kalsiumkloridi-suola, joka sitoo kosteutta sorateillä. Teiden suolaamisella voi kuitenkin olla negatiivisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi teiden kunnossapidossa käytetyt suolat voivat nopeuttaa ajoneuvojen korroosiota. Tarve löytää suoloille vaihtoehtoisia ympäristöystävällisiä ja biopohjaisia materiaaleja on kasvava. Ilmastonmuutoksen myötä sorateiden kuivuus on lisääntynyt, mikä on johtanut sorateiden pölyämishaasteiden pahenemiseen ja teiden käsittelytarpeen lisääntymiseen entisestään.

Teiden suolaaminen lisää myös teiden alttiutta kelirikkoon, koska suolatut tiet pidättävät enemmän sadevettä syksyllä ja suolaus hidastaa teiden jäätymistä, mikä heikentää tien kantavuutta. Tämä lisää teiden tasaustarvetta ja sitä kautta teiden hoidon kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Tällä hetkellä käytetyt suolat toimitetaan hiutaleina tai valmiina liuoksena, joita molempia käytetään levityksessä. Kiinteässä muodossa olevaa kemikaalia on helpompi varastoida kuin nesteenä, ja usein kemikaali pyritään toimittamaan mahdollisimman lähelle työkohdetta kiinteänä, ja siitä valmistetaan liuosta työkohteen lähellä tai levitetään kiinteänä. Suolojen annosteluun vaikuttavat paikalliset olosuhteet, mm. onko kyseessä aukea paikka vai metsäinen alue.

Yksittäisiä vaihtoehtoja suolojen korvikkeeksi on tarjolla, mutta niiden laaja käyttö teiden kunnossapidossa ei ole ollut vielä mahdollista. Esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa syntyviä ligniinipohjaisia sivutuotteita, sokerijuurikkaan kuidusta erotettua mikrokuituselluloosaa, sekä tärkkelyspohjaisia materiaaleja on aiemmin testattu pölynsidontaan. Metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvää lignoselluloosapohjaista lignosulfonaatti-kemikaalia on testattu suolauksen korvikkeena ja vesistötutkimuksissa on todettu, että sen käyttö ei heikentänyt pohjaveden laatua.

Tarjoa ratkaisua!

YITHackathonin tavoitteena on löytää uusia ympäristöystävällisiä, biopohjaisia ja biohajoavia materiaaleja, jotka sitoisivat tehokkaasti partikkeleja sorateiden pintakäsittelyssä. Mikäli vaihtoehtoisen materiaalin käytöllä saavutetaan muita hyötyjä, esim. vähemmän käsittelykertoja ja pienempiä sorateiden ylläpitokustannuksia, materiaalin hinta voi silloin olla nykyisiä ratkaisuja korkeampi. Kustannus- ja ympäristövaikutusten lisäksi huomioitavia muita näkökulmia ovat ainakin materiaalin saatavuus sekä työmenetelmä ja kalusto, mitä materiaalin levittäminen edellyttää. Voimme osoittaa potentiaalisille yhteistyökumppaneille pilottikohteen, missä vaihtoehtoisia menetelmiä voidaan testata ja pilotoida yhteistyössä.

Hackathon on avoin kaikille kiinnostuneille: yrityksille, tutkimuslaitoksille, koulutusorganisaatioille ja opiskelijoille sekä muille toimijoille. Tiimisi voi koostua oman organisaatiosi edustajista tai voit muodostaa organisaatiorajat ylittävän joukkueen juuri tätä haastetta varten! Hackathon-tapahtumat järjestetään BioPaavon ja Kasvu Openin yhteistyönä. 

Ilmoita ideasi ja tiimisi mukaan haasteeseen viimeistään su 9.10.2022. Alustavassa ehdotuksessa sinun tulee kuvata lyhyesti ideasi ja tiimi, jolla osallistut haasteeseen. 

Lue tarkemmat osallistumissäännöt
Osallistu

Tuomaristo

Tuomaristoon kuuluvat edustajat YIT:ltä, BioPaavo by JAMK:sta, sekä 1–2 muusta asiantuntijaorganisaatiosta.

Jatkoaikataulu

• Jatkoon valitut ideat ja tiimit julkaistaan viimeistään ma 17.10.2022
• Kick-off -tilaisuus järjestetään ke 26.10.2022 klo 9 - 12, jolloin osallistujatiimit tapaavat toisensa ja YIT:n edustajat. Kick-off tilaisuudessa kerromme osallistujatiimeille lisää toimeksiannosta. Tilaisuuteen voi osallistua BioPaavossa Saarijärvellä tai verkon kautta.
• Hackathon-päivä järjestetään to 17.11.2022 koko päivän tapahtumana, ja päivän päätteeksi valitaan voittaja(t). Tilaisuuteen voi osallistua BioPaavossa Saarijärvellä, tai jos ei millään pääse paikalle, on osallistuminen mahdollista verkon kautta.