Loppusuora häämöttää Oodin työmaalla

Helsingin keskustakirjasto Oodin rakennustyömaatoimisto Töölönlahdenkadulla on kolmikerroksinen. Työmaajohdossa työskentelee parikymmentä toimihenkilöä, ja tilat ovat aktiivisessa käytössä. YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen on saapunut työmaalle iltavuoroon.

Oodi avaa ovensa yleisölle joulukuussa. Arvioiden mukaan se houkuttelee päivittäin noin 10 000 kävijää, vuodessa 2,5 miljoonaa.

Seppänen on työskennellyt työnjohtajana talonrakentamisen työmailla yli 20 vuotta. Hän puhuu mielellään Oodista ”talona”. Rakentajalle kaikki projektit ovat taloja niiden koosta tai rakennusajasta riippumatta. Eri toimijoiden, kuten Helsingin kaupungin, arkkitehtien, sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden sekä YIT:n rakentajien, yhteistyötä on avittanut kokonaisvaltainen etukäteissuunnittelu.

”Oodin rakentaminen on jaettu pienempiin etappeihin, jonka ansiosta kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa.”

Teräskaaret kannattelevat kirjastoa

Oodille on asetettu rakennustehtävien vaativuusluokassa vaativa AA-luokitus. Seppänen kertoo, että arkkitehdit ovat suunnitelleet rakennukseen monta omaperäistä, lähes uniikkia ratkaisua.

Uuden keskustakirjaston alakerrassa ei esimerkiksi ole lainkaan rakennusta kannattelevia tukipilareita, vaan koko rakennus lepää kahden teräskaaren varassa. Teräskaarten jänneväli on noin sata metriä.

”Tällaiset ratkaisut ovat tuttuja infrahankkeissa eritoten silloissa, mutta erittäin harvoin niitä tuodaan talon sisään. Ainakaan Suomessa ei tietääksemme tällä tavalla ole toteutettu muita rakennuksia”, Seppänen sanoo.

Kaaret koostuvat kahdeksasta toisiinsa hitsatusta, metallisesta kotelopalkista. Ontot palkit kuljetettiin työmaalle yöaikaan Kansalaistorin kautta, ja niistä suurin painoi 86 tonnia. Vertailun vuoksi: rakennustyömailla yleisimmin käytetyt elementit painavat noin 8–10 tonnia.

Terästeema toistuu myös kierreportaissa, jotka saapuivat työmaalle kymmenessä lohkossa. Mustat portaat on suunniteltu joustamaan rakennuksen mukana. Oodin rakenteet on suunniteltu kestämään 150 vuotta ja julkisivu 50 vuotta.

Kirjataivaan lasisessa julkisivussa pylväätkin ovat lasia

Seppäsen mukaan Oodissa ei ole tehty arkkitehtien suunnitelmien suhteen kompromisseja, vaan niitä on yritetty noudattaa uskollisesti. Yläkerroksen Kirjataivaan julkisivussa lasipintaa on yhteensä noin neljä tuhatta neliömetriä. Lasin pintaan on suihkutulostettu vaaleaa utua.

”Lasisen julkisivun rakenteet on tuettu neljällä yhteen liimatulla lasipilarilla. Normaalisti lasisissa julkisivuissa käytetään alumiinista tai teräksistä tukirunkoa, joka erottuu selvästi lasirakenteesta.”

Haastavan lasisesta julkisivusta tekee Seppäsen mukaan erityisesti se, että Suomessa on vain muutama ihminen, joka osaa käsitellä lasia tällä tavalla.

”Lasitehtaan suunnittelijat ovat suunnitelleet julkisivun elementit, ja me YIT:llä olemme miettineet toteutuksen. Tämän lisäksi kolmas osapuoli on varmistanut, että rakenne on tarpeeksi turvallinen julkisen tilan tarpeisiin. Henkilöturvallisuus on ollut rakenteiden suunnittelussa tärkein lähtökohta”, hän sanoo.

Alakerroksien julkisivu on puolestaan keskisuomalaista, erikoissahattua kuusta.

”Puutavara on radiaalisahattua. Normaalisti puunsyyt menevät laudoissa kaarevasti vaakasuunnassa, mutta radiaalisahatussa ne menevät pystyyn. Silloin puusta tulee kestävämpi, eikä lauta kaareudu ajan myötä”, Seppänen jatkaa.

Big Room -toiminta mahdollistaa nopean ongelmanratkaisun

YIT aloitti keskustakirjaston rakentamisen syyskuussa 2015. Tähän mennessä työmaalla on työskennellyt pohjatyöt mukaan lukien noin 2 000 henkilöä, 150 urakoitsijaa ja 200 suunnittelijaa. Tänä syksynä töitä on tehty kahdessa vuorossa, jotta aikataulussa pysyttäisiin. Työnjohtaja kiittää Oodiin osallistuneita toimijoita erityisesti yhteen hiileen puhaltamisesta.

”Tällaisia rakennuksia kukaan ei tee yksin”, Seppänen sanoo.

Lähes hankkeen alusta saakka käytössä on ollut Big Room -toimintamalli, joka tuo hankkeen osaajat saman pöydän ääreen joka torstai. Jokaisella kerralla käsittelyssä on neljästä kahdeksaan eri ongelmaa, joihin mietitään ratkaisua pienryhmissä. Ratkaisuehdotukset esitetään päivän päätteeksi tilaajalle eli Helsingin kaupungille hyväksyntää varten.

”Big Room mahdollistaa sen, että ongelmat tunnistetaan ja käsitellään yhdessä ilman sähköpostimyrskyä. Samalla kaikkien toimijoiden osaaminen käytetään mahdollisimman hyvin ja ymmärrys teknistä erikoisosaamista tai arkkitehtuuria kohtaan kasvaa”, hän lisää.

Viimeistelyä vaille valmis

Seppänen johtaa työmaata ja vastaa kokonaisuudesta, mutta ei luonnollisestikaan yksin. Oodin eri kerroksiin on nimetty kerrosvastaavat, jotka huolehtivat oman kerroksensa rakentamisen etenemisestä. Rakentamisen viimeiset kuukaudet työmaalla tehdään töitä lähes kellon ympäri.

”Tällaisessa hankkeessa vaaditaan tiimityötä. Meillä vanhemmilla tekijöillä on velvollisuus kasvattaa seuraava rakentajien sukupolvi, ja se tehdään omalla esimerkillä.”

Oodin julkisivusta työntyy esiin suuri lippa, joka ulottuu 14 metriä kirjaston tontin ulkopuolelle, kaupungin omistamaan puistoon. Lipan päällä lepää tuhannen neliön Kansalaisparveke. Seppänen seisoo parvekkeella mietteliäänä.

”Eihän sitä pysty etukäteen tietämään, millainen tunnelma tänne tulee tai miten ihmiset tänne löytävät. Oman työn merkitys tähän on kuitenkin helppo löytää – Oodista tulee ihmisten kohtaamispaikka.”

Oodi lukuina:

Oodin työmaalla on työskennellyt yhteensä noin 2 000 ihmistä.

Rakennuksessa on kolme maanpäällistä kerrosta, ja sen kokonaispinta-ala on noin 17 000 neliötä ja tilavuus hieman alle 110 000 m3. Ylimmän kerroksen kansalaisparveke on noin tuhat neliötä.

Oodissa vierailee arvioiden mukaan noin 10 000 ihmistä päivässä ja 2,5 miljoonaa vuodessa.

Rakentaminen alkoi vuoden 2015 syksyllä, avajaiset järjestetään joulukuussa 2018.

Tero Seppäsen haastattelu on osa kolmiosaista Oodi-juttusarjaa. Lue aiemmin julkaistu juttu: Oodin arkkitehtuurissa toiminta ja ajattomuus kohtaavat

YIT tarjoaa monipuoliset toimitilaratkaisut ympäri Suomen: www.yit.fi/toimitilat 

Töihin YIT:lle: https://www.yitgroup.com/fi/toihin-yitlle