Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Toimivamman työnteon kokeilu vei YIT:läiset työskentelemään oman työpisteen lisäksi laajemmin toimiston muiden tiimien tiloihin, toimistoilta työmaille, omiin koteihin, kahviloihin ja kulkuneuvoihin.
Miltä tuntuisi napata läppäri kainaloon ja siirtyä aamupalaverin jälkeen jatkamaan päivää suosikkikahvilaan tai toimiston kahvioon? Tilata pehmeänmakuinen latte, istua ikkunan ääreen ja viimeistellä päivän työt inspiroivassa ympäristössä. Tai miltä tuntuisi hypätä keskelle työmaan vilinää ja tehdä päivä töitä työmaatoimistosta? Miksi ei!
YIT toteutti keväällä 2017 toimivamman työnteon kokeilun, jonka tavoitteena oli etsiä ja testata uusia tapoja ja paikkoja työskennellä. YIT:n omat työntekijät tutkivat muutaman viikon ajan paikkariippumattoman työn hyötyjä ja haittoja, ja testasivat, miltä paikkariippumaton työ käytännössä tuntuu. Tulokset olivat erittäin positiivisia.
Kokeiluun osallistui pääsääntöisesti asiantuntijatyötä tekeviä YIT:läisiä Helsingistä ja Tampereelta. Normaalisti he työskentelevät omilla työpisteillään tai pienehköissä tiimitoimistotiloissa. Kokeilun aikana töitä puolestaan tehtiin muiden tiimien työpisteillä, asiakkaiden tiloissa, kodeissa, kahviloissa, ravintoloissa ja eri kulkuneuvoissa – jopa lentokoneessa. YIT:n omien toimistojen sisällä liikkuva työ taas vei muun muassa muiden tiimien ja yksiköiden tiloihin, taukotiloihin, kahvioihin ja hiljaisiin huoneisiin.
“Mukavia ihmisen kokoisia tiloja keskittymiseen, rauhallinen ympäristö, mutta myös mahdollisuus kohdata muita.”
Millaisia ajatuksia osallistujilla sitten oli paikkariippumattomasta työstä? Millainen on unelmien työympäristö? Onko työskentely muualla kuin omassa työpisteessä tai toimiston ulkopuolella tehokasta?
Suurin osa osallistujista suhtautui monipaikkaiseen työntekoon avoimesti ja positiivisesti jo ennen kokeilua. Moni uskoi keskittymisen helpottuvan, luovuuden ja tehokkuuden lisääntyvän ja työyhteisön sisäisen sosiaalisen kanssakäymisen paranevan paikkariippumattoman työskentelyn myötä. Lisäksi työn ja perheen yhteensovittamisen uskottiin helpottuvan, kun arjen askareet aina päiväkodista työpaikkaan ja kauppaan olisivat tarpeen tullen lähekkäin.
Käytäntö osoittikin paikkariippumattoman työn toimivaksi tavaksi työskennellä. Osallistujat kuitenkin muistuttavat, että työnantajan täytyy suhtautua tällaiseen työskentelytapaan positiivisesti, jotta molemmat osapuolet saavat siitä eniten irti. Paikkariippumaton työ sai kehuja joustavuudesta ja helppoudesta sekä mahdollisuudesta työskennellä paikassa, jossa luovuus kukoistaa.
”Hyvä idea – suomalainen uskoo, kun näkee!”
Jo ennen kokeilun alkua osallistujat kaipasivat työtiloihinsa lisää inspiraatiota ja mahdollisuuksia monimuotoiseen työskentelyyn. Lisäksi he toivoivat parempaa keskittymisrauhaa, mutta toisaalta myös enemmän mahdollisuuksia työkavereiden tapaamiseen. Unelmien työympäristö olisi osallistujien mukaan inspiroiva, ergonominen ja joskus jopa sisustukseltaan kodinomainen – paikka, jossa voisi sekä työskennellä rauhassa, että tavata kollegoita. Näihinkin toiveisiin kokeilu vastasi positiivisesti. Eräs introvertiksi itseään kuvaileva osallistuja kertoi, että itsenäiselle ja aistiherkälle ihmiselle paikkariippumaton työ sopii erityisesti työrauhan ansiosta, löytämällä kulloiseenkin työtehtävään sopivan tilan monitilatoimistosta.
Päivän aikana vaihtuvat työtehtävät mahdollistavat työskentelyn eri paikoissa – itsenäistä työtä tehdessä oman työhuoneen rauha tai monitilatoimiston keskittymistä tukeva tila on korvaamatonta, kun taas uuden ideoinnissa työnteko kollegoiden kanssa avoimessa ja viihtyisässä tilassa toimiston sydämessä saa luovuuden kukoistamaan ja rikkoo siiloja.
Toimiva kommunikaatio on keskeisessä roolissa siinä, miten paikkariippumaton työ koetaan: kukaan ei halua tehdä jatkuvasti töitä täysin erillään työtovereista. Toisaalta teknologian ansiosta tieto kulkee nykyään helposti myös toimiston ulkopuolelle.
Kun jokainen saa tehdä töitä itselleen toimivalla tavalla, syntyy parasta jälkeä. Toisinaan kaipaamme ihmisten ympärille viihtyisään toimistoon, toisinaan taas kodin tai kahvilan rauhalliseen ilmapiiriin. Kun kunnioitamme yksilön toimintatapoja emmekä yritä mahduttaa kaikkia yhteen ja samaan muottiin, syntyy yhteisö, jossa kaikkien on hyvä työskennellä – niin toimistolla kuin sen ulkopuolellakin.
“Tarvitaan enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja viihtyvyyttä tukevia työympäristöjä. Työn voi tehdä siellä ja siihen aikaan päivästä, kun se parhaiten onnistuu. Työ on parhaimmillaan enemmän kuin vain työsuoritus ja fyysinen ympäristö.”