Puun vaikutukset hyvinvointiin ja oppimiseen

Puulla on materiaalina monia myönteisiä ominaisuuksia rakennuksen käyttäjiin – jopa enemmän kuin tähän saakka on tiedetty. Tuttua on se, että puulla on kyky sitoa ja luo­vuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Tämä vaikuttaa suotuisasti puurakennuksen sisäilmaan. Yksi puun jo historiassa tunnettuja ominaisuuksia on antibakteerisuus. Vanha kansa hoiti haavoja pihkalla. Nykyään tutkitaan puuaineksen ominaisuuksia muun muassa sairaalakäytössä ja muissa julkisissa tiloissa.

”Tuoreiden tutkimustulosten mukaan virukset ja bakteerit elävät tai säilyttävät tarttuvuutensa esim. muovi- tai lasipinnoilla selvästi pidempään kuin puupinnoilla”, sanoo tutkija Henrik Heräjärvi Luonnonvarakeskuksesta. 

Heräjärvi puhuu myös biofiilisesta suunnittelusta. Se tarkoittaa luonnonmateriaalien ja luonnonmukaisten muotojen tai tekstuurien käyttöä sisustuksessa. Kun ihminen katsoo puuta tai muuta luonnonmateriaalia, se alentaa stressitasoa ja sydämen sykettä.

”Haastavaa ongelmanratkaisua tekevien koehenkilöiden stressihormonitasoja mittaamalla on havaittu, että puulla sisustetussa huoneessa tasojen aleneminen on nopeampaa kuin keinotekoisilla materiaaleilla sisustetuissa. Se parantaa keskittymiskykyä, mikä puolestaan vaikuttaa työtehoon.”

Puulla helpotusta stressaaviin tilanteisiin

”Tulokset osoittavat, että puulla on myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja tehokkuuteen. Stressistä palautuu paremmin tilassa, jossa käyttäjä saa visuaalisen viestin puusta tai muusta luonnon materiaalista. Tähän ei aina tarvita edes itse puuta, vaan sen kuva tai muun luontokuvion jäljitelmä toimii samaan suuntaan”, Heräjärvi sanoo.

Kuulostaa järkeenkäyvältä, onhan ihmisen evoluution historiassa puu silmien edessä luontaisempi näkymä kuin vaikkapa betoniseinä. Alitajunnassa vaikuttava tuttuus saattaa olla yksi syy, miksi jo pelkkä maisemataulu tai lehtikuvioinen tapetti voi vaikuttaa tilan tunnun miellyttävyyteen ja sydämen sykkeeseen. Myös puun tuoksulla ja tunnulla on toki vaikutusta.

Heräjärvi kertoo tutkimuksesta, jossa mitattiin kahden nukkujan sydämensykettä, toista rauta-, toista puusängyssä. Ero oli suuri; puusängyssä nukkujan syke oli selvästi alhaisempi. Alhaisempi syke kertoo unen levollisuudesta. Jos ajatuskulkua jatketaan, päädytään hämmästyttäviin päätelmiin. Sydämen lyöntimäärä nisäkkään elämän aikana on keskimäärin vakio: norsun sydän lyö hitaasti, mutta sen elinikä on pitkä, toisin kuin hiirellä, jonka syke on nopea. Sykkeen alentamisella biofiilisen suunnittelun tai materiaalivalintojen avulla saattaisi siis olla jopa elinikää pidentävä vaikutus.

Luonnonmateriaalien tai biofiilisen suunnittelun hyvinvointivaikutusten tutkimuksessa ollaan Heräjärven mukaan Suomessa vielä alussa. Vaikka globaali tutkimustieto on toistaiseksi hajanaista, biofiilinen tilasuunnittelu lisääntyy nopeasti erityisesti Pohjois-Amerikassa, Euroopan seuratessa. Yrityksiä ja organisaatioita kiinnostavat yhä enemmän tilojen vaikutukset käyttäjien hyvinvointiin ja sitä kautta vaikkapa terveydenhuoltokuluihin tai työn tuottavuuteen. 

Tutkimusten perusteella puuta tai muita luonnonmateriaaleja kannattaisi käyttää tai vähintäänkin jäljitellä erityisesti kouluissa. Heräjärvi uskoo, että miellyttäväksi suunnitellussa luokkatilassa paitsi oppilaiden oppimistulokset ja viihtyvyys paranevat myös opettajan stressi alenee, mikä heijastuu hänen työhyvinvointiinsa ja sitä kautta myös oppilaisiin.

Puu ei ole suinkaan pelkkä koriste ja vaikka puuta ei jätettäisi suuremmin näkyviin, toimii se silti hiilivarastona ja muistuttaa itsestään esimerkiksi parempana akustiikkana sekä muuttuneista asenteista puun käyttöä kohtaan tasavertaisena rakennusmateriaalina. Myös se mikä ei paljaalle silmälle näy, tekee taustalla hyvää.

Artikkeli on julkaistu aiemmin osoitteessa www.puupuhuu.fi

Lue myös:
Tiistilän koulu Espoossa on valmistuttuaan yksi maan suurimpia puukouluja

Lue lisää oppimisympäristöistä