Kaatamatta jätetyt puut, hulevesikosteikot ja opetusmetsät – näin tuemme luonnon monimuotoisuutta hankkeillamme
Palvelut
Rakennusalaa halutaan ohjata kohti pienempää ilmastokuormitusta, ja osa tätä kehitystä ovat julkiset panostukset puurakentamisen lisäämiseen.
Puurakentaminen kasvattaa suosiotaan, ja yksi kasvun siivittäjistä ovat ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät poliittiset linjaukset sekä hallitus- että kuntatasolla. Viime syyskuussa ympäristöministeriö julkisti tavoitteen, jonka mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2019 osuus oli 15 prosenttia.
Poliittisten toimien taustalla vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähentämiselle asetetut tavoitteet: Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiiviseksi mahdollisesti jo vuonna 2040. Saman hiilineutraaliustavoitteen on ottanut itselleen myös esimerkiksi Helsingin kaupunki, ja se onkin ilmoittanut etsivänsä kaikki keinot pienentääkseen rakennusten ja rakentamisen päästöjä.
”Jotta ympäristötavoitteisiin päästään, on rakennusteollisuuden oltava ilmastotalkoissa täysillä mukana”, vahvistaa YIT:n Head of Sustainability Mia Ranta-aho.
Puurakentamiseen panostetaan, koska sen ajatellaan olevan yksi tehokkaimmista keinoista minimoida rakennusten aiheuttamia päästöjä. Julkisessa keskustelussa puu ja betoni asetetaan helposti vastakkain, ja usein mainitaan puun kyky toimia hiilidioksidivarastona. Toisaalta esiin on noussut myös huoli siitä, vähentääkö puumateriaalien kasvava käyttö metsien aktiivisia hiilinieluja.
Viime vuosina materiaalien eroja on myös tutkittu. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana liki identtiset asuintalokokonaisuudet, toinen betoni- ja toinen puurunkoisena. Hankkeessa haluttiin verrata betoni- ja puurunkoisen kerrostalon eroja sekä suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa että käyttöönoton jälkeen.
Vertailussa havaittiin, että yksinomaan rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt olivat puurunkoisessa rakennuksessa noin 20 prosenttia betonirakenteista pienemmät. Ero kuitenkin kaventui, kun tarkasteluun otettiin mukaan myös rakennuksen koko käyttöaika sadan vuoden aikajänteellä. Silloin puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät kuin betonirakenteisella talolla.
”Tämänkaltaiset vertailut ovat tärkeitä, mutta ne vaativat vielä päivityksiä sitä mukaa, kun käyttöön saadaan lisää uutta tutkimustietoa eri materiaalien todellisista ilmastohyödyistä ja -haitoista”, pohtii Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.
Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tuloksissa on huomionarvoista myös se, että pidemmän ajan tarkastelussa suurin osa hankkeen päästöistä riippui muista asioista kuin runkomateriaalin valinnasta. Kolme neljäsosaa kaikista elinkaaripäästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta. Tulos on linjassa niiden kattavien laskelmien kanssa, jotka on tehty Rakennusteollisuus RT:n laatimaa vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 –tiekarttaa varten.
Voit lukea lisää aiheesta sekä rakennusmateriaalien tuotekehityksestä ja YIT:n puurakentamista koskevista suunnitelmista Uutishuoneestamme. Linkki alla.