Rakennusala globaaleja kriisejä torjumaan

”Epämukava velvollisuuteni on puhua teille niistä globaaleista kriiseistä, jotka meidän pitää pystyä ratkomaan samalla kun rakennamme näitä ihania rakkaudella rakennettuja kaupunkeja”, tervehtii Greenpeacen Pohjoismaiden ohjelmajohtaja Sini Harkki seminaarin kuulijoita. 

Jos ilmastonmuutokselle ei tehtäisi mitään, maapallon keskilämpötilan nousu 3–4 asteella tekisi huomattavan osan maapallosta asuinkelvottomaksi jo tämän vuosisadan kuluessa. Onneksi suunta näyttää olevan kääntymässä. Silti lämpenemisen rajaaminen Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteeseen on huikea haaste.

”Me olemme lämmittäneet nyt ilmastoa suunnilleen 1,1 astetta.”

Seuraukset näkyvät jo jäätiköiden sulamisena, hirmumyrskyinä ja viime kesänä Euroopan jokien kuivumisena. Rakentaminen ja asuminen kuluttavat paljon luonnonvaroja. Rakentamisen ja rakennetun ympäristön osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. Tästä leinonanosan muodostaa rakennusten käytönaikainen energiankulutus.

”Rakentamisesta ja rakennuksista täytyy tehdä hiilineutraaleja”, Harkki toteaa. Tilannetta pahentaa toinen ekosysteemiä vaaniva kriisi, luontokato.

”Metsien ja valtamerten terveet ekosysteemit auttavat meitä sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että pyörittämään kaikkia niitä elintärkeitä prosesseja, joita ilman kukaan meistä ei söisi, joisi eikä hengittäisi.”

Tässäkin kaupunkien rakentajat voivat tehdä paljon, säilyttää elinvoimaisia ekosysteemejä ja ennallistaa jo tuhottuja. Kolmas haaste kasvaville kaupungeille ympäri maailmaa on siirtyä kohti kiertotaloutta. Vaikka materiaalien käyttö on tehostunut, pitää tehdä enemmän.

”Tällä hetkellä talouskasvu ja kaupunkien rakentaminen vie liikaa materiaaleja.”

Harkki toivoo rakennusalasta aktiivista toimijaa globaalien kriisien selättämiseksi. Esimerkiksi kiertotalouden lainsäädännön ja kannustimien pitää tehdä kierrättämisestä kannattavampaa kuin neitseellisen materiaalin käytöstä.

”Toivon, että rakennusala ei ole jarruttamassa tällaista lainsäädäntöä, vaan viemässä sitä eteenpäin. Olkaa mukana miettimässä mitkä ratkaisut saisivat teidät toimimaan kaikkein tehokkaimmin ja vastuullisimmin.” 

Globaalin ilmasto- ja luontokriisin torjuntaan tarvitaan mukaan jokainen meistä.

”Kaikissa yrityksissä jokaisen päätöksen pitäisi viedä siihen suuntaan, että tilannetta ratkotaan, ja tehdään myös vaikeita valintoja. Nyt ei ole enää aikaa odotella”, Harkki toteaa.

Yleisö kysyi, Sini Harkki vastasi

1) Miten luontoa ja luonnon monimuotoisuutta voitaisiin lisätä tiivistyvässä kaupungissa?

- Varmaan yksi ratkaisu liittyy autojen vähentämiseen, mutta pitäisi myös miettiä missä tarvitaan päällysteitä ja voisiko luonnollista maa-alaa olla enemmän. Tarvitseeko kaikkialla olla nurmikkoa vai voisiko olla niittyjä ja pusikoita. 

2) Minkä tyyppisiä urbaanin ja rakennusalan sektorin vientimahdollisuuksia (palveluita tai tuotteita) muihin maihin ilmastonmuutoksen taklaaminen voisi tarjota Suomelle ja suomalaisille yrityksille?

- Älykkään sähköjärjestelmän ratkaisut, sähköisen liikenteen ja asumisen yhdistäminen, hiilineutraali lämmittäminen, kiertotalouden ratkaisut tulevat ainakin mieleen! 

3) Miten ylläpitää toivoa näiden kolmen kriisin keskellä? Onko yksilöillä oikeasti realistisia mahdollisuuksia vaikuttaa, kun tuntuu että tarvitaan niin suuria rakenteellisia muutoksia?

Itselleni luo toivoa se, että kaikki tämä muutos on tehtävissä ja valtaosa ihmisistä haluaa hyvää tulevaisuutta. Myös se, että muutos ei ole lineaarista. Kun murros tapahtuu, muutos voi olla hyvin nopeaa. Mutta kaikkia tarvitaan! 

4) Mitä mieltä olet ennallistamisesta kaupunkialueilla - onko siitä riittävästi apua?

- Se on osa tätä tarvittavaa palapeliä ja yleinen suunta kaupunkiluonnon mahdollisimman luontaisen tilaan olisi hyvin iso muutos. 

5) Mitä mieltä olet Saksan päätöksestä ottaa kivihiilivoimalat käyttöön Venäjän kaasutoimitusten lopettamisen jälkeen? Eikö ydinvoima olisi selvästi parempi ratkaisu näistä kahdesta?

- Se on huolestuttavaa, mutta onneksi Saksa kokonaisuudessaan on nopeuttamalla hiilen alasajoa eli lisäyksestä tullee väliaikainen välttämätön paha. Ja samaa mieltä, että hiili pitäisi ajaa alas ennen ydinvoimaa ilman muuta. Kaikin tavoin nämä eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoisia sikäli kun hiilellä on tuotettu lämpöä. 

6) Jos/kun yhteiskunta sähköistyy merkittävästi lisää, millä kaikki sähkö tullaan tuottamaan? Tuuli-/aurinkovoima on hyvä lisä, mutta liian herkkä olosuhteille.

- Tulevaisuuden sähköjärjestelmä perustunee pääosin tuulelle ja auringolle ja yhdessä varastoinnin ja esim. biomassa ja vesivoiman kanssa nämä pystyvät muodostamaan tasaisen järjestelmän. Uusiakin ratkaisuja varmasti tulee lisäksi, esimerkkinä ehkä vety. 

Ympäristöaiheisia kysymyksiä tuli myös meille, YIT:lle, ohessa esitetty kysymys ja vastauksemme: 

Globaalien materiaaliresurssien riittävyys ja kiertotalous: Riittävätkö uudet neitseelliset materiaalit rakennusalan ja sen vaatiman tekniikan tarpeisiin tulevaisuudessa? Onko YIT:llä jo ehjänä purkamista tai uusien rakennusten suunnittelua siten että se on tulevaisuudessa mahdollista?

"Kulutamme maapallon raaka-ainevaroja uusiutumista enemmän, joten siksi kiertotalouden merkitys kasvaa joka päivä. Esimerkiksi käy hiekka, joka on veden jälkeen maailman toiseksi käytetyin raaka-aine. Vaikka eroosion myötä hiekka ja sora katsotaan uusiutuviksi luonnonvaroiksi, käytetään niitä uusiutumista huomattavasti enemmän. Hiekan kulutus on kolminkertaistunut 20 vuodessa.

Emme ole toistaiseksi vielä suunnitelleet kiinteistöjä purkamisen näkökulmasta vaan pikemmin varmistaneet että toimivat 100 vuoden elinkaaren ja ylikin. Meillä on kokemusta monesta konversiohankkeesta jossa purkamisen sijaan muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta paljon olemassa olevaa hyödyntäen."

Kysymykseen vastasi YIT:n strategiajohtaja Marko Oinas. 

Kuinka rakennusalan toimijat näkevät kaupunkiympäristön roolin luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja jopa lisääjänä? Kuinka kaupungit voivat mahdollistaa myös luonnonvaraisten eläinlajien menestymisen, toisin sanoen, tarjota koteja myös niille? Tällä hetkellä kaupunkiympäristössä on useita vaaroja kaupunkieläimille. Niistä yhtenä esimerkkinä heijastavat lasipinnat, jotka ovat todellinen uhka linnuille samaan aikaan kuin jo joka toinen meillä pesivistä lintulajeista on uhanalainen. Kuinka voitaisiin paremmin mahdollistaa eri lajien yhteiselo kaupungissa?                       

"Rakennusalalla on merkittävä vaikutus luontokadon estämiseksi, sillä juuri maankäytön muutokset ja luonnonvarojen käyttö ovat vieraslajien ohella keskeisiä luontokadun ajureita. Lähtökohtana tulee jo suunnitteluvaiheessa olla haitallisten vaikutusten ja mahdollisuuksien tunnistaminen, sekä toimenpidesuunnittelu lieventämishierarkiaa noudattaen; vältä negatiivisia vaikutuksia kokonaan, vähennä haitallisia vaikutuksia, ennallista ja viimeisenä ekologinen kompensointi. Kaavoituksen tasolla tulee varmistua riittävistä viheralueista, viherkäytävistä sekä olemassa olevan luonnon suojelusta. Rakennushankkeissa tulisi suojelutoimenpiteiden lisäksi miettiä, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan jopa lisätä. Voidaanko hankkeessa esimerkiksi lisätä paikalliseliöstölle luontaisia pesimäpaikkoja, rakentaa kosteikkoja tai istuttamalla valmisnurmikon sijaan niittykasvillisuutta rakentamattomalle osalle tontista? Konkreettisena esimerkkinä Raide-Jokerissa pääskysille rakennettiin keinotekoisia pesiä hyvää tarkoittaen, mutta pääskyset päättivätkin mieluummin rakentaa pesänsä uusiin siltarakenteisiin!"

Kysymykseen vastasi YIT:n vastuullisuusjohtaja Ismo Tiittanen.

Katso Sinin, David Simin ja Oskar Korkmanin 3.11. Rakkaudella rakennetut kaupungit -tapahtuman esitykset