Puhtaus luo kasvua koko Euroopalle
Rakennusalalla toimii paljon ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöitä, joka on hyvä asia. Tätä myös näkyy kritisoitavan julkisessa keskustelussa. Ulkomaisen työvoiman käyttö ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan tilanteeseen on ajauduttu rakennusalaa piinaavan ammattilaispulan vuoksi.
Olemme siis riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta, jonka osuus on Rakennusteollisuuden mukaan alalla merkittävä. Tilanne aiheuttaa myös harmaan talouden ilmiöitä, joita kitkeäksemme aloitimme ensimmäisenä suomalaisena rakennusalan pörssiyrityksenä vaatimaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta lähetetyiltä työntekijöiltä oleskelu- ja työnteko-oikeutta Suomesta. Myös muut rakennusyhtiöt ovat nyt ryhtyneet samaan.
Me pyrimme kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että työmaillamme olisi korkeakouluharjoittelijoiden lisäksi myös ammattikoulujen opiskelijoita kesäharjoittelussa ja -työssä kaikkialla Suomessa, jotta alalle hakeutuville nuorille kertyisi kokemusta ja voisimme siirtää tietotaitoa ja osaamista eteenpäin aloitteleville ammattilaisille.
Koulutuksella alan tilannetta pystyttäisiin muokkaamaan suhteellisen nopeasti, koska rakennusalalla on keskimääräistä enemmän töissä nuoria, alle 25-vuotiaita, kuin muilla toimialoilla. Ala on myös kiinnostava; palkkataso on hyvä, töitä riittää ja etenemismahdollisuuksia on runsaasti. Lisäksi mielenkiintoisia hankkeita, joiden kautta pääsee rakentamaan kestävää yhteiskuntaamme, on monipuolisesti tarjolla.
Joka viides saa Suomessa toimeentulonsa rakennutusta ympäristöstä suoraan tai välillisesti, mutta alan koulutuspaikkoja ei ole riittävästi. Tähän pitäisi saada nopeasti muutos, jotta pystyisimme tarjoamaan nuorille mahdollisuuden päästä mukaan alalle, jolla on merkittävät mahdollisuudet esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Rakennusalalle voi opiskella ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Sen lisäksi alalla käytetään myös kisälli-mestari-mallia. Vaihtoehtoja löytyy siis kaikkiin tarpeisiin, nyt pitäisi löytyä tahtoa rakennusalan koulutuksen vahvistamiseksi.
Mielipide julkaistu ensimmäisenä Kauppalehdessä 24.2.2022
