Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Tampereen ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä, aivan Näsijärven rannan tuntumassa, rakennetaan huimaa vauhtia kasvavaa kaupunkia. Tampereen uudelle asuinalueelle raivattiin tilaa massiivisella tunnelihankkeella, ja nyt Ranta-Tampellan ns. Kanavakortteliin on noussut jo ensimmäinen täysin uusi kerrostalo. Siihen muutti tamperelainen Henri Lehtimäki.
”Muutimme avopuolisoni kanssa tänne noin vuosi sitten, kun talo vihdoin valmistui. Sitä ennen asuimme melkein naapurissa, joten muuttomatka ei ollut muutamaa sataa metriä pidempi”, Henri kertoo.
Ranta-Tampellan alue on kiehtonut Henriä jo monen vuoden ajan. Suuret rakennushankkeet eivät ole miestä pelottaneet, vaan hänelle ne ovat näyttäytyneet pikemminkin positiivisessa valossa: alue on kehittynyt entistä monipuolisemmaksi ja kulttuuriltaan rikkaammaksi. Koko elämänsä Tampereella asuneelle Henrille uudisasuntokohde oli kaikkien aikojen tilaisuus, sillä hän on aina nauttinut keskustan läheisyydestä ja Näsijärven tarjoamista ulkoilumahdollisuuksista.
”Onhan tämä alueena yksi Tampereen hienoimmista. Keskustan palvelut ovat alle puolen kilometrin päässä, ja Näsijärven laineet näkyvät ikkunasta. Kevyen liikenteen väylät kulkevat nenän edestä, ja kilometrin päässä ovat Kaupin metsäreitit. Siinä mielessä täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee.”
Uudisasunnon tehoneliöt lisäävät asuinmukavuutta
Muutto noin 20 vuotta vanhasta asunnosta uuteen tarkoitti myös kymmentä lisäneliötä. Henrin mukaan vanhan kaksion ja täysin uuden kolmion erot ovat huomattavia: sen lisäksi, että neliöitä on enemmän, ne ovat nykyisin myös tehokkaammassa käytössä.
”Neliöiden tehokkuus on isoin asia, jonka uudessa asunnossa on huomannut. Hukkatilaa ei ole esimerkiksi ison vaatehuoneen tai erillisen wc:n muodossa, mikä näkyy välittömästi asuinmukavuudessa. Pohjaratkaisun avaruudesta ja käytännöllisyydestä on pakko antaa tunnustusta suunnittelijoille”, Henri sanoo.
Henri kertoo, että Ranta-Tampellan ensimmäisenä valmistuneessa uudiskohteessa näkyy paljon tuttuja kasvoja. Muutto edellisestä osoitteesta kohti rantaa on ollut selvästi muillakin mielessä.
”Nykyisen taloyhtiön kokouksissa törmää niihin samoihin ihmisiin, jotka tulivat tutuiksi edellisessä osoitteessa Verstaankadulla. On hienoa, että olemme päässeet jatkamaan juttua siitä, mihin se viimeksi jäi”, Henri nauraa.
Ympärillä rakentuva kaupunki ei häiritse
Henrin asunnon viereinen työmaa näyttäytyy karuna paikkana. Tiet ovat keskeneräisiä, parkkipaikkoja ei ole ja pihat ovat täynnä nostureita sekä joka puolella hääräileviä työntekijöitä. Vaikka monet suhtautuvat epäilevästi rakennustyömaan keskellä asumiseen, eivät erilaiset työvaiheet ja niiden aiheuttama melu ole häirinneet Henriä. Niihin voi hänen mukaansa varautua suvaitsevalla ja ymmärtävällä asenteella.
”Ostohetkellä osasimme varautua siihen, että seuraavat viisi vuotta tässä voi kuulua kaikenlaista pörinää ja hurinaa. Mutta kun on päivät muualla töissä, työmaa näyttäytyy vain viereisten talojen valmistuneina kerroksina tai tehtyinä tienpätkinä. Ei työmaata muuten tule edes ajatelleeksi.”
Henrin mukaan uuteen asuntoon muuttamisessa on paljon hyviä puolia. Merkittävin niistä on asumisen laatu. Investointi omaan viihtyvyyteen on hänelle tärkeämpää kuin asunnon varsinainen arvonnousu ja sijoituksen tuotto.
”Rahallisesti on tietysti kiva ajatella, ettei asunnon arvo tule ainakaan laskemaan, mutta henkilökohtaisella viihtymisellä on kuitenkin suurempi merkitys. Se, että on onnistunut hankkimaan asunnon, jonne on kiva tulla ja jossa on hyvä olla, on täällä asumisessa kaikkein tärkeintä”, Henri päättää.
