AI Lead Visa Linkiö, milloin tekoäly tulee työmaille?
Takaisin
Rouhea Workery+ luotiin korjaamalla ja kierrättämällä
Vallilan sydämessä vanha kiinteistö sykkii nyt uutta elämää. Yhdistimme vastuulliset ja kestävät valinnat moderniin tekniikkaan, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa energiankulutukseen.
YIT:n Workery+ Vallila sijaitsee Helsingissä, vilkkaalla bisnesalueella, arvostetun Konepajan asuinalueen vieressä Teollisuuskadun, Sturenkadun ja Elimäenkadun kulmassa. Kiinteistö on aiemmin palvellut tuotanto- ja toimistotiloina ja se loi keväällä 2021 nahkansa modernin rouheaksi industrial-henkiseksi uuden työn tilaksi.
Jo hankkeen alusta alkaen tavoitteenamme oli pyrkiä vähentämään kohteen jätemääriä, sillä kiinteistöjen purkaminen rasittaa ekosysteemiä ja purkamatta jättämällä voidaan säästää luontoa merkittävästi, kun esimerkiksi betonijätettä ei synny eikä uutta tarvitse tuottaa.
Sisustusarkkitehtitoimisto Fyra toimi kumppaninamme ja ideoi kanssamme kestäviä ja toimivia ratkaisuja, tulevaisuuden tarpeet mahdollistaen ja ympäristöä säästäen.
“Kohteessa pyrittiin korostamaan kiinteistön parhaimpia piirteitä. Kerroksia on kuorittu ja tilasta tehtiin aikaa kestävä ja muuntojoustava kohde, joka sallii monenlaisen käytön myös jatkossa”, kertoo sisustusarkkitehtitoimisto Fyran Anu Latvala, joka vastasi Workery+ Vallilan sisustuskonseptin suunnittelusta. Tiloja ja konseptia kehitetään edelleen käyttäjien tarpeiden pohjalta.
Materiaalivalinnoilla pienempi ympäristökuorma
Lähtökohtaisesti Workery+ Vallilassa pyrittiin hyödyntämään olemassa olevat kiinteät rakenteet sellaisenaan ja säilyttämään mahdollisimman paljon. Uudet hankinnat minimoitiin ja materiaalien ja tuotteiden elinkaari otettiin huomioon. Kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan kalusteita ja astioita voi myös vuokrata.
“Materiaalit hankittiin mahdollisimman läheltä ja kotimaisuus oli tärkeä arvo. Irtokalusteet on vuokrattu”, Latvala kertoo.
YIT:n pääkonttorin ylimääräiset toimistokalusteet otettiin hyötykäyttöön Vallilassa.
Rakennuksen vanhat betonitasoitelattiat hiottiin ja niille tehtiin pölynsidontakäsittely, jotta ne on helpompi puhdistaa, eikä niissä näy esimerkiksi kahviläikät, kuten kokolattiamatoissa. Pintamateriaaliratkaisu toi niin kustannus-, aikataulu- kuin ympäristösäästöjä. Kiinteistöstä löytyneitä, käyttämättä jääneitä lattiamattoja hyödynnettiin kokoustiloissa. Ratkaisulla säästettiin jätettä ja samalla parannettiin kokoustilojen akustiikkaa. Alakatot päätettiin säästää, sellaisenaan, koska ne sopivat industrial-henkeen hyvin ja ne olivat hyvässä kunnossa. Vaihtaminen ei olisi juurikaan tuonut mitään etuja.
Valmistuskeittiöiden kalusteet koottiin kahdesta vanhasta keittiöstä. Ravintoloitsijan kanssa tehtiin tarvekartoitus, vanhoja kalusteita hyödynnettiin ja niitä täydennettiin hankkimalla jokin kaluste käytettynä. Keittiö ikään kuin koottiin palapelin palasista ja osaset testattiin. Kalusteiden kierrätys ja käytettynä hankkiminen vaativat kuitenkin suunnittelua, aikaa ja työtä.
Myös vesikalusteet voitiin säilyttää, sillä ne olivat ehjiä, toimivia ja puhtaita. Vesihanoja kuitenkin vaihdettiin kosketusvapaiksi huomioiden covid-19-tilanteen tuomat tarpeet ja käyttäjien turvallisuus.
Katseen kiinnittäjiä ja tunnelman luontia
Sisääntuloaulan upea katseenvangitsija on tiloissa aikoinaan toimineen leipomon vanha metallilaattalattia. Suojeltu ja uniikki lattia entisöitiin vanhaan loistoonsa.
Omaksi suosikkitilakseen Latvala mainitsee aulan, jota hän kuvaa rakennuksen käyntikortiksi.
“Siinä tapahtuu ensi kohtaaminen rakennuksen ja palveluiden kanssa. Kuin menisi hotelliin täynnä toiveita tulevan loman suhteen.”
Vaikka vanhaa on säästetty paljon, on tilasuunnittelulla luotu kohteeseen moderni ja raikas ilme. Korostamalla ja häivyttämällä voidaan ohjailla tilankäyttäjän katsetta. Tiloista löytyykin useita näyttäviä ja oivaltavia elementtejä, kuten esimerkiksi viherseiniä, jotka luovat vehreää viidakkomaista ilmettä.
“Hyvä kokonaisuus saadaan aikaan korostamalla tilan parhaita piirteitä ja lisäämällä jotain ilmeeseen ja alkuperäiseen tunnelmaan sopivaa. Kyse on siitä, että luodaan hyvä balanssi ja tunnelma”, sanoo Latvala.
Käytävillä olleita seinävalaisimia siirrettiin ovien yläpuolelle valo-opasteiksi. Myös paljon muuta tekniikkaa ja muita tiloista löytyviä elementtejä pyrittiin hyödyntämään ja siirretiin paikasta toiseen.
Onko korjausrakentamisessa nähtävissä uusi trendi?
Sisustustoimistossa erilaisten hankkeiden parissa työskentelevä Latvala näkee selkeän muutoksen tässä asiassa.
“Yhteinen tavoite on saavuttaa laadukkaasti ja vastuullisesti tehtyjä kohteita. Korjausrakentaminen kehittyy ja asioita tullaan tekemään paremmin. Korjausrakentaminen on myös trendi itsessään - kun jo käytetyt resurssit halutaan hyödyntää mahdollisimman tarkkaan, on saneeraaminen nähtävä ensisijaisena vaihtoehtona purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan. Haluamme olla näyttämässä suuntaa ja jatkuvasti oppia tekemään asioita paremmin. Pohjoismaissa ollaan pitkällä ja Suomessa ollaan tiedostavia ja osataan kysyä vähähiilisten materiaalien perään. Asiakkaat kysyvät aktiivisesti miten vanhaa voisi hyödyntää.” Latvala summaa.
Minkä takia kaiken pitäisi olla uutta? Latvala toivookin, että “siirryttäisiin pois sellaisesta ajettumallista, jossa asioita ei korjata, vaan tilalle on saatava uusi. On kyseessä sitten laite tai rakenne, kannattaisi ensisijaisesti valita korjaaminen tai huolto. “
“On aina hienoa nähdä, kun kiinteistöt sykkivät uutta elämää”, Latvala päättää.
