Yhteiset ja yksinkertaiset pelisäännöt torjuvat valtaosan sateisten talvien rakennusalalle aiheuttamista haasteista

Ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia myös rakentamiselle, jossa olosuhteiden hallinta on perinteisesti perustuneet osittain kuiviin ja kylmiin talviin. Johtaja Marko Oinas ja kehityspäällikkö Arto Ylikangas YIT:tä tunnistavat haasteen ja sen monet eri ulottuvuudet.

”Sademäärän kasvaminen on yksi ongelma, mutta samalla myös muut sääilmiöt, kuten viistosateet, ovat yleistyneet”, Oinas sanoo.

Viistosateella tarkoitetaan sadetta, joka tulee nimenmukaisesti viistosta johtuen kovasta tuulesta. Viistosade ei osu tavallisen sateen tapaan rakennuksen vedenpitävään kattoon vaan julkisivuihin ja niiden rakenteisiin.

Viistosateen vaikutus tuleekin nykyisin huomioida entistä paremmin läpivienneissä, kiinnityksissä, saumoissa ja esimerkiksi ikkuna-aukkojen pellityksissä.

”Myös elinkaaren aikana huoltoon täytyy kiinnittää paljon enemmän huomiota”, Oinas lisää.

Suunnitelmallisuus on avainasemassa

Kun sääolosuhteet on huomioitu jo suunnittelussa ja rakennus on tehty asianmukaisesti, on se sääilmiöiltä pääsääntöisesti hyvin suojassa. Rakennuksen ollessa vielä auki olosuhteiden hallinta on paljon haastavampaa, erityisesti jos leudot ja sateiset talvet yleistyvät.

Erityisen hyödyllisiksi ovat osoittautuneet sensorit, joilla kosteutta, sen haihtumisnopeutta ja tilan lämpötilaa voidaan seurata tarkasti reaaliajassa.

”Englantilaistyyppisen” sään yleistyessä on yleistynyt myös rakennusten huputus, joka sekin on yksi tärkeistä uusista innovaatioista.

”Huputukset ovat lisääntyneet valtavasti, esimerkiksi kymmenen vuotta sitten niitä ei juurikaan näkynyt. Koko rungon huputusta tosin käytetään lähinnä korjausrakentamisessa ja uudistuotannossa tarvittaessa runkovaiheen jälkeen. Uuden rakentamisessa huputus ei oikein toimi, kun rakennus nousee koko ajan”, Ylikangas muistuttaa.

Ylikangas toteaa Oinaan tavoin, että tärkein muutos on silti huomion kiinnittäminen sisäilman hallintaan.

”Nykyään mietitään jo ihan alussa, että miten sisäilmaa hallitaan läpi hankkeen. Tekemisestä on tullut paljon aiempaa systemaattisempaa.”

Yhteisillä toimintatavoilla voidaan minimoida suurin osa haitoista

Ilmastonmuutoksen vaikutukset myös rakentamiseen ovat niin suuria, ettei tarvittavia suunnitelmia ja ratkaisuja voi tehdä siiloissa. Yksittäisiä innovaatioita tärkeämpää on se, että alalla on yhteiset ja yksinkertaiset pelisäännöt, joita seuraamalla valtaosa ongelmista voidaan torjua.

Kuivaketju 10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla. Toimintamalliin kuuluu riskilista ja todentamisohje, joissa on esitetty kymmenen keskeisintä kosteusriskiä. Näitä noudattamalla on mahdollista välttää yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaisvaikutuksista.

Toinen vaikuttava koulutuskokonaisuus löytyy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO:lta, joka tarjoaa eKosteus-verkkokoulutusta rakennusalan työntekijöille ja toimihenkilöille. Koulutusta kehittämässä ollut Ylikangas kertoo, että YIT:llä on kiinnostusta kokonaisuuteen ja sen käyttöönottoa harkitaankin nyt syksyn aikana.

Tietoisuuden lisäämisen ohella myös rakennustekniikassa on otettu askelia, jotka vähentävät kosteudesta johtuvia ongelmia merkittävästi. Moduulirakentaminen nousee keskusteluissa vahvasti esille.

”Moduulirakentamisessa valmiusaste voi olla jopa 80–90 prosenttia. Moduulit voidaan valmistaa kosteuden ja lämmön osalta ihanteellisissa olosuhteissa ja kuljettaa sekä säilyttää säältä suojassa aina asentamiseen asti”, Oinas sanoo.

Moduulirakentamisen valtti on myös nopeus. Esimerkiksi YIT:n puumoduulikerrostalo Tampereen Tohtorin runko asennettiin alle viikossa, kun tavanomaisella rakentamistavalla siihen olisi mennyt aikaa puoli vuotta. Moduuleilla voidaan rakentaa lisäksi vain yksittäisiä rakennuksen osia. Esimerkiksi Helsingin satamaan vuonna 2017 valmistuneen Länsiterminaali 2:n katto valmistettiin moduuleina.

Miten kosteudenhallinta hoidetaan toimitiloissa? Entä miten kosteuden ja olosuhteiden hallinnasta huolehditaan As Oy Tampereen Vedenvälkkeen kerrostaloasunnoissa? Lue koko juttu Uutishuoneestamme.

FAKTA:
Maailma lämpenee nyt ennätysvauhtia, minkä seuraukset näkyvät globaalisti erilaisina huolestuttavina ilmiöinä. Pohjoisessa lämpenemisen symboliksi ovat nousseet napajäätiköt, jotka kutistuvat lähes silmissä. Pienemmässä mittakaavassa, mutta silti tuntuvasti, lämpeneminen vaikuttaa myös suomalaiseen arkeen: viime vuosien talvet ovat olleet historiallisen lämpimiä, erityisesti eteläisessä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan 2019–2020 Suomen etelä- ja länsiosissa ei esiintynyt kunnon talvea lainkaan. Etelässä terminen talvi oli helmikuun lopulla ja kesti vain viisi vuorokautta.