AI Lead Visa Linkiö, milloin tekoäly tulee työmaille?
Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitsevasta asema-alueesta rakennetaan parhaillaan yhtä Suomen näyttävimmistä ja vilkkaimmista joukkoliikenteen ja liikkuvien ihmisten solmukohdista. Asemalla kulkee vuosittain yli 2 miljoonaa matkustajaa.
Junalla tai linja-autolla voi matkustaa vaivattomasti Suomen suurimpiin kaupunkikeskuksiin. Aseman alue toimii tulevaisuudessa tuhansien ihmisten työskentely-ympäristönä ja kotina, sillä alueelle rakennetaan myös asuntoja sekä liike- ja toimitiloja.
Hyvin suunniteltua kaupunkikehitystä
Seinäjoen kaupunkikeskustassa aivan asema-alueen läheisyydessä on toteutettu ja toteutetaan lähivuosien aikana kymmeniä uusia rakennushankkeita, joiden yhteenlaskettu kerrosneliömäärä nousee noin 250 000 neliöön.
Alueen uusia tulokkaita ovat muun muassa Keskustori, maanalainen parkkitalo, korkeat kerrostalot, Oma Säästöpankki ja BioRex. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on saada keskustaan noin 11 000 asukasta lisää, joten suunnitteilla on kokonaisia kortteleita uusia moderneja kerrostalokoteja lisääntyvälle asukasmäärälle.
”Asuntojen rakentamisen lisäksi panostamme vahvasti keskustan viihtyisyyteen ja toimivuuteen sijoittamalla palvelut, ravintolat, kahvilat ja kaupat lähelle toisiaan. Hyvällä liikennesuunnitelmalla varmistamme liikkumisen helppoutta ja turvallisuutta. Asemanseudun rakentuminen edistää kaupunkikeskustan elinvoimaa ja tarjoaa tärkeitä asumisen, liikenteen, palveluiden ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Kaupunki ponkaisee taas yhden elinvoimarappusen eteenpäin”, innostuu kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Rakentaminen tehdään vaiheittain
Seinäjoen asema-alueen keskustan puoleisten kortteleiden rakentaminen on jaettu neljään vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on Seinäjoen asemalle kohoava Veturikortteliksi nimetty maamerkki, johon rakennetaan perhepalvelukeskus Aallokko ja Asematalon sisältävä toimisto- ja liikerakennus, asuinkerrostalo ja pysäköintitalo.
Ensimmäinen vaihe käsittää kokonaisuudessaan noin 40 000 neliömetriä. Hanke valmistuu vaiheittain, arkkitehtisuunnittelun on tehnyt arkkitehtitoimisto OOPEAA ja rakentamisesta vastaa kokonaisuudessaan YIT.
Toimisto- ja liikerakentamisen laajuus on yhteensä noin 18 000 neliömetriä. Moderni toimistorakennus tarjoaa kaikki tarvittavat puitteet tehokkaaseen ja monimuotoiseen työskentelyyn. Tiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota viihtyvyyteen.
Veturikortteliin on tulossa myös kolme asuntoyhtiötä. Suunnitteilla olevaan ensimmäiseen kohteeseen, Seinäjoen Asemapäällikköön, on tulossa noin 30 asuntoa. Yhteensä asuntoja rakennetaan noin 100.
Hyvin suunniteltu ja selvitelty on puoliksi tehty
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty useita erilaisia selvityksiä parhaan lopputuloksen varmistamiseksi. Näitä ovat muun muassa energiaselvitys ja päivänvalon simulointi, joiden avulla rakennuksen valoaukot pystytään sijoittamaan optimaalisiin kohtiin valomäärän, lämpötilan ja sitä kautta energian käyttöön liittyen. Isot ikkunapinnat ovat näyttäviä, mutta samalla haasteellisia viilennyksen tai lämmityksen osalta.
Juna-aseman viereen suunniteltuun rakennukseen on tehty asiantuntijan kanssa myös tärinätutkimukset. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että asuinrakennusten perustuksiin asennetaan oikeanlainen ja riittävä tärinää vaimentava tärinäeriste, rakennuksen sijaitessa lähellä junarataa.
Erilaisia lämmitysmuotoja selviteltiin ja käytännön syistä parhaaksi vaihtoehdoksi nousi kaukolämpö, joka tuotetaan sopimuksellisesti uusiutuvasta energiasta. Taloihin suunnitellut vinot kattorakenteet ovat tulevan EU-lainsäädännön mukaiset ja mahdollistavat aurinkopaneeleiden hyödyntämisen parhaiten. Asuinkerrostalojen katoille asennettavat aurinkopaneelit kattavat talon tekniikan, kuten ilmanvaihtojärjestelmän, hissien ja yhteisten tilojen sähkönkulutusta.
Kaava tukee myös yhteiskunnallista liikkumista ja polkupyörille on suunniteltu yli 400 pyöräpaikkaa, joista osa tulee sijaitsemaan Seiparkin ja osa Asematalon valvotuissa tiloissa. Loput pyöräpaikat sijaitsevat ulkotiloissa.
Vastuulliseen rakentamisen kuuluu kierrätys ja hukan vähentäminen
Hankkeen suunnittelu on tehty kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti elinkaari huomioiden. Rakentamisessa noudatetaan vastaavia periaatteita. Hankkeesta on tehty jo suunnitteluvaiheessa arvioon perustuva hiilijalanjälkilaskenta ja rakennusten valmistumisen jälkeen lasketaan todelliset hiilipäästöt.
”Aallokon ja Asematalon rakentamisessa tavoitellaan LEED Gold –sertifiointia, joka ohjaa vahvasti rakentamistamme. Rakentamisen aikana teemme lukemattomia vastuullisuuteen liittyviä päätöksiä ja pohdimme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jonna Kulmala.
Rakentamisen pienetkin vastuullisuuspäätökset skaalautuvat usein isoiksi, koska rakentamisessa puhutaan isoista massoista, joita liikutellaan, käytetään tai hävitetään.
Vastuullisuus lähtee valinnoista
Hiilijalanjälkilaskelma ohjaa valitsemaan ympäristöä vähemmän kuormittavia materiaaleja. Rakennusmateriaalien valinnoissa Veturikorttelissa tavoitellaan mahdollisimman kattavasti verifioituja EDP-ympäristöselosteen omaavia rakennustuotteita, jolloin niiden ympäristövaikutukset ovat luotettavasti todennettuja. Veturikorttelin rakentamisessa tällaisia tuotteita ovat muun muassa kipsilevyt ja pehmeät eristeet.
Työmaalla käytetään vain tuulivoimalla tuotettua sähköä ja säädettävällä työmaavalaistuksella sähkönkäyttö on saatu minimoitua rakentamisaikojen ulkopuolella. Paalutuksessa käytettävillä jatkettavilla teräspalkeilla onnistuttiin säästämään terästä. Työmaan jätteistä lajitellaan vähintään 75 % kierrätystä varten.
Sijoittajat ja kiinteistöjen käyttäjät arvostavat vastuullisia ja toimivia kiinteistöjä
Perhepalvelukeskus Aallokko ja uuden asemahallin sisältävä Asematalo on myyty eQ:n Yhteiskuntakiinteistöt-erikoissijoitusrahastolle. Kiinteistön pääkäyttäjinä toimivat Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
”Tulevaisuuden kestävät ja vastuulliset kiinteistöt kiinnostavat sijoittajia. Vastuullisuus kiinnostaa yhtä lailla vuokralaisyrityksiä ja kiinteistön käyttäjiä, joille vastuullisten tilojen hankinta on yhä useammin myös yksi päätöksenteon kriteereistä. Toki erinomainen sijainti juna-aseman läheisyydessä on myös tärkeä”, kertoo YIT:n hankekehityspäällikkö Jaakko Linnolahti.
