Seinäjoen asemanseudusta rakentuu kestävän kaupunkikehityksen ydinalue

Mitä miettii arkkitehti, kun hänen työpöydälleen tulee suuri, kokonaisen korttelin käsittävä rakennushanke?

"Arkkitehdin tehtävä on esittää vaihtoehtoja, sillä ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Toiminnallisuus, visuaalisuus, materiaalit, vastuullisuus, elinkaari; näiden kaikkien tekijöiden pitää vastata hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin", Arkkitehtitoimisto OOPEAA:n (Office For Peripheral Architecture) perustaja ja johtaja, arkkitehti Anssi Lassila kertoo.

Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen edennyt Seinäjoen asemanseudun uudistamishanke Veturikortteli on suunniteltu OOPEAA:n toimesta. Aseman tienoolle rakentuu kokonainen uudiskortteli, joka pitää sisällään rautatieaseman lisäksi perhepalvelukeskuksen, liike-, toimisto- ja asuintiloja sekä pysäköintitalon. Lassilaa miellyttää hankkeen monipuolisuus.

"Kyseessä on kokonainen ja yhtenäinen kortteli, ei vain sarja yksittäisiä rakennuksia. Uuden alun, elämän ja rakenteen saava asemanseutu on kaupungin aktiivinen keski- ja painopiste, joka on myös visuaalisesti kiinnostava."

Kuva: Seinäjoen Veturikorttelin toiminnallinen kaavio YIT / OOPEAA

Tiilet toimivat oppaina

Hankkeen yksi keskeinen elementti on asema-aukio, jota terveysasema, juna-asema, julkiset ja kaupalliset palvelut sekä toimistotyötilat ympäröivät. Asuinkerrostalo ja pysäköintitilat ovat välittömässä läheisyydessä. Usean rakennuksen yhteensovittaminen on arkkitehdille kiinnostava visuaalinen haaste.

"Rakennusten erimuotoiset harja- ja tasakatot luovat mielenkiintoista epäsymmetrisyyttä. Monotoninen rakenne ei toimisi näin isossa kokonaisuudessa."

Rakennusten julkisivut muodostuvat erivärisistä tiilistä, joissa Lassila näkee ulkonäön ohella myös toiminnallisen ulottuvuuden. ”Mene siihen punaiseen tai keltaiseen taloon” onkin varmasti toimiva opastus. Ruosteinen teräs tuo parkkihalliin oman vivahteensa.

Lassila kuvaa Veturikorttelia kollaasiksi, jossa erilaiset rakennushahmot ja niiden sisällä olevat jännitteiset tilat yhdistyvät yhdeksi kortteliksi. Hänen mielestään kortteli ilmentää Seinäjokea ikään kuin pienoiskoossa ja tiiviissä paketissa. 

Kuva: Seinäjoen Veturikortteli, Asemanseutu Sote-aukio. YIT / OOPEAA

Elinkaariajattelua tukevia vastuullisia valintoja

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys ovat merkittäviä kaupunkien toimintaa ohjaavia tekijöitä. Kestävän rakentamisen lähtökohtana on tarkastella ympäristö- ja kustannusvaikutuksia koko rakennuksen elinkaaren ajalta.

Rakentamisen elinkaariarviointi sisältää muun muassa seuraavat vaiheet: raaka-aineet, tuotteiden valmistaminen, kuljetukset, itse rakentaminen, käyttö, ylläpito, huollot, korjaukset, purkaminen, jätteiden kierrätys. Ratkaisevat päätökset tehdään jo suunnitteluvaiheessa.

"Kestävä arkkitehtuuri ottaa kaikilta osin huomioon sen, miten rakennuksen elinkaari toimii. Koko elinkaaren aikana jätettävä hiilijalanjälki on keskeinen suunnittelua ohjaava tekijä."

Julkisivumateriaalina käytettävä huoltovapaa tiili sekä kattorakenteiden vedenpoisto- ja huoltoratkaisut ovat esimerkkejä Veturikorttelin kestävistä valinnoista. Aallokolle ja Asematalolle haetaan myös LEED Gold –sertifiointia.

Korttelissa kerätään aurinkoenergiaa ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Vastuullisuuden siemeniä kylvettiin jo hankkeen alussa. 

"Asema-alueen sijainti ja sen saavutettavuus ovat jo itsessään kestäviä lähtökohtia." 

Kuva: Seinäjoen Veturikortteli, asema-aukio. Oikealla perhepalvelukeskus Aallokko
YIT / OOPEAA

Kesantopellosta ydinosaksi kaupunkistrategiaa

Seinäjoen elinvoimajohtaja Erkki Välimäki nostaa hankkeen yhdeksi tärkeimmäksi lähtökohdaksi kaupungin viime vuosien voimakkaan kaupungistumisen. Seinäjoelle on rakennettu tällä vuosituhannella valtavasti omakoti- ja rivitaloja. Vuodesta 2010 lähtien kerrostaloasuntoja on rakennettu jopa enemmän kuin pääkaupunkiseudulle suhteessa asukasmääriin.

"Asukkaat arvostavat kaupunkikeskustaa asuinalueena. Kaupungin tulee tukea tätä julkisella ja yksityisellä palvelutarjonnalla."

Kaupungin sydämenä ja kohtaamispaikkana toimivan Keskustorin uudistustyö on valmistunut hiljattain. Nyt on Välimäen mukaan vuorossa asema-alueen uudistaminen ja sen sitominen tiiviiksi osaksi kaupunkikeskustaa.

VR:n ylläpitämät asemanseudut ovat usein väljiä kokonaisuuksia, Seinäjoella alue pitää sisällään noin 18 hehtaaria joutomaata. Välimäen mukaan kaupungin tehtävä on hyödyntää käytettävissä olevia maa-alueita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kesantomaasta tulee nyt kaupunkikehityksen ydinaluetta, joka istuu kaupunkistrategiaan osana ydinkeskustaa. On onni, että meillä on tällainen mahdollisuus aivan kaupungin keskustassa.

Kuva: Seinäjoen Veturikortteli, asemahalli. YIT / OOPEAA

Pitkäaikaisen projektin tulos

Rautatieasema on monessa Suomen kaupungissa keskustassa, niin Seinäjoellakin. Mutta jostakin syystä se oli vuonna 1971 siirretty kaavoitusjohtaja Martti Norjan mukaan ”väärään paikkaan”.

"Alun perin vanha asema oli ollut sijansa etelään ja sille oli suora näkymä keskustorilta. Uuden hankkeen myötä tilanne palautuu ennalleen ja asema siirtyy taas oikealle paikalleen."

Norja kertoo, että asemanseutu on pyörinyt projektina työpöydillä jo yli 10 vuotta. Vuonna 2014 pidetty Aalto-yliopiston kesäkurssi pohjusti sisällöltään hyvin 2015 pidetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun ohjelman tekemistä. Alle 40-vuotiaiden eurooppalaisten arkkitehtien töistä jalostui 2018 asema-alueen yleissuunnitelma.

"Liikkuminen, asuminen, työn tekeminen sekä julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonta istuvat suunnitelmassa hyvin kaupunkikuvalliseen näkökulmaan." 

Kuva: Seinäjoen Veturikortteli, asuintalo. YIT / OOPEAA

Omakohtaiset vaikuttimet tärkeitä

Arkkitehdin roolina on suunnittelun lisäksi valvoa rakennustyötä, ratkoa ongelmia ja tehdä suunnitelmiin muutoksia. OOPEAA:lla on kokemusta isoista kohteista muun muassa Helsingissä, Tikkurilassa ja Jyväskylässä. 20 vuotta alalla toiminut Lassila näkee tämän vahvuutena.

"Meillä on mahdollisuus pohtia kokonaisuutta kunnolla. Meidän tulee vastata moninaisiin intresseihin ja tavoitteisiin, ja näin laaja toiminnallinen kokonaisuus on aina pitkän prosessin tulos."

Seinäjoen asema-alue on työllistänyt Lassilan toimistolla keskimäärin 5–10 henkilöä. Arkkitehdiltä odotetaan luovia ja idearikkaita ehdotuksia. Mistä ne oikein kumpuavat?

"Kun matkustaa, näkee maailmaa ja toteutuksia eri aikakausilta. Niitä voi sitten tuoda kohteisiin paikalliseen elämään ja ympäristöön sovittaen. Itse nähdyt ja koetut asiat ovat tässä työssä tärkeitä vaikuttimia."

OOPEAA on ollut hankkeessa mukana jo kaava- ja hankesuunnitelman työstämisestä lähtien. Lassila on erittäin tyytyväinen siihen, miten työ on sujunut Seinäjoen kaupungin ja hankkeen rakentajan YIT:n kanssa.

Olemme käyneet läheistä vuoropuhelua ja tehneet tiivistä yhteistyötä yhteisen tahtotilan hengessä.

Kuva: Seinäjoen Veturikortteli, pysäköintitalo. YIT / OOPEAA

Nuori kaupunki keskiössä

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevasta Seinäjoesta tuli kaupunki vuonna 1960. Kerrostalossa ja keskustassa asuminen ei ollut nuoren kaupungin asukkaille ominaista vielä 1900-luvulla. Tällä vuosituhannella kelkka on kääntynyt, kun kaupunki on kasvanut vahvasti. Nyt asukkaita on yli 65 000 ja alueella on imua. Eikä ihme, sillä Seinäjoki on valittu yhteensä 13 kertaa Suomen vetovoimaisimmaksi paikaksi yritystoiminnalle Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien ja Taloustutkimuksen barometreissä ja rankingeissa.

Seinäjoki on Helsinki–Oulu-pääradan varressa, osana Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa. Seinäjoki on mukana Suomen Kasvukäytävässä, joka on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva aluekehittämisen yhteistyöverkosto. Maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue toimii alustana älykkäille ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja osaamisen liikkumisratkaisuille.

Seinäjoen asema-alueen hanke kytkee keskustan tiiviisti elämiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Tuleva kevyen liikenteen alikulku pysäköintialueineen yhdistää kaupungin itä-länsisuunnassa. Asema-alueelle tuleva Aallokko-palvelukeskus on esimerkki rohkeasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Kuva: Seinäjoen Veturikortteli, ilmakuva junaradan puolelta. YIT / OOPEAA

Lue lisää aiheesta: 

Veturikortteli – komiampaa Seinäjokea keskustan paraatipaikalle | YIT.fi

Asemanseudun rakentuminen | Seinäjoen kaupunki (seinajoki.fi)