YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
FLOW-konsepti teollistaa rakentamista sekä helpottaa työmaan ohjelmistokaaosta ja työn tekemistä tahtituotantopohjaisen tuotantojärjestelmän ja siihen liittyvien tietovirtojen hallinnan avulla. Jotta tiedolla voidaan johtaa ja saavuttaa korkea automaatiotaso, tulee tavan rakentaa olla vakioitu sekä rakentamista tukevien digitaalisten työkalujen olla kunnossa.
Rakennusalan tuotantotavat ovat yli sata vuotta jäljessä muita teollisuuden aloja. Esimerkiksi autojen teollinen tuotanto käynnistyi jo 1900-luvun alkupuolella, mutta rakennushankkeita suunnitellaan ja toteutetaan yhä edelleen 2020-luvulla räätälöidysti.
Nyt rakennusala on kuitenkin hyppäämässä ison loikan eteenpäin projektien läpimenoajoissa, tuottavuudessa ja arvon tuotossa. Jo pitkään on ollut mahdollista vakioida niin tuotantoprosesseja, materiaaleja ja tuotteistettuja osia kuin digitaalisia työkaluja ja kopioida niitä hankkeesta toiseen. Mutta miten se onnistuu käytännössä?
YIT:llä on jo pidempään tutkittu toimitusketjun strategista merkitystä rakennusteollisuudessa. Vuonna 2019 käynnistyi osana YIT:n strategiaa Performance-ohjelma, jonka myötä haluttiin muun muassa parantaa rakentamisen tuottavuutta laadusta tinkimättä, hukkaa vähentäen ja läpimenoaikoja lyhentäen. Osana ohjelmaa määriteltiin visio virtautetusta toimitusketjusta, tai oikeammin teollisesta rakentamisesta suunnittelusta ylläpitoon. Syntyi FLOW-konsepti, joka onnistuessaan raivaa tilaa tuottavuuden kasvulle koko rakennusalalla.
"Totesimme, että ensimmäinen asia, joka pitää saada kuntoon, on tuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä kyvykkyyskulmalla. Eli ensin pitää olla olemassa vakioitu tapa rakentaa – siis tuotantoprosessi – ja sen jälkeen digitaalinen ratkaisu, joka mahdollistaa prosessin tehokkaan toteuttamisen sekä skaalaamisen ja ennen kaikkea helpottaa työn tekemistä työmaalla”, kertoo Sami Haapoja Costiomilta, joka on YIT:n kumppani toimitusketjun kehittämisessä.
Kun YIT:llä ryhdyttiin miettimään tuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmää jo pitempään kehitetyn tahtituotantopohjaisen toimintaympäristön pohjalta, ulkopuolelta työryhmään otettiin Haapojan lisäksi Carinafourin Ari Viitanen. Kun systeemiin tuodaan tahtituotannon toteuttamista ja skaalaamista auttavat digitaaliset työkalut, luodaan läpinäkyvyys tuotannon materiaali- ja resurssivirtoihin, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen. Yhdistettynä esimerkiksi suunnittelun ja talouden tietovirtoihin, tämä kokonaisuus tuottaa arvokasta kumuloituvaa dataa, joka mahdollistaa edistyneen toiminnan ohjaamisen ja automatisoinnin.
FLOW-konseptia haluttiin tehdä työmaa edellä, joten tarvittiin konkreettinen lopputuote, jota vasten järjestelmää voisi rakentaa. Sellaiseksi valittiin parkkitalojen rakentaminen, koska niissä työmaan tuotantoprosessi oli viety jo pitkälle. Parkkitalo oli myös rakennustuotteena riittävän yksinkertainen, mikä helpotti toimintatapojen ja materiaalien vakiointia.
FLOW-konseptissa ryhdyttiin miettimään, miten saadaan käännettyä analoginen, ihmisvoimin pyörivä systeemi sellaiseen muotoon, että se on helposti skaalattava. Aiemmin käsipelillä tehty tiedonsiirto haluttiin automatisoida niin, että siitä mitä työmaalla tehdään, muotoutuu yksi todellinen tilannekuva.
FLOW on nimensä mukaisesti virta, jonka tehtävänä on maksimoida asiakasarvo virran loppupäässä. FLOW-konseptiin liittyy vahvasti tiedon kerääminen ja analytiikka kaikissa rakentamisen arvoketjun vaiheissa. Kun toimitusketjussa ja työmaalla oikeat asiat ovat mittaroitu, dataa pystytään keräämään ja jalostamaan jatkuvasti.
“Rikastuvan datan ja mittaamisen avulla pystymme löytämään virran kapeikkoja ja avartamaan niitä, millä nostamme asiakasarvon tuottoa”, kertoo Ari Viitanen Carinafourista, joka on erikoistunut toimitusketjujen optimointiin ja digitaaliseen materiaalivirtojen hallintaan.
FLOW-konsepti tuo merkittäviä hyötyjä niin työn tilaajalle eli asiakkaalle, kumppaneille kuin työmaan työntekijöillekin.
Vakioidulla prosessilla, työtavoilla, työkaluilla ja materiaaleilla sekä kumppaniverkoston tiiviillä yhteistyöllä riski virheisiin pienenee ratkaisevasti. Näin loppuasiakkaalle voidaan myös taata parempi työn laatu. Samalla saadaan myös minimoitua hävikki ja CO2-päästöt, kun paremman tuotannonsuunnittelun ansiosta oikea määrä materiaalia on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Konsepti lisää läpinäkyvyyttä koko projektin tilanteeseen. Tuotannon aikataulun pohjalta voidaan osoittaa tarkasti, missä mennään ja mitä päätöksiä tarvitaan seuraavaksi. Tämä heijastuu myös parempana ennustettavuutena kumppaneille ja asiakkaalle.
Työmaalla FLOW-konsepti tuo tekemiseen lisää selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Yksittäisen työntekijän on helppo nähdä työmaan tilannehuoneesta paitsi koko projektin aikataulu, myös omat tehtävät ja niiden eteneminen. Työntekijän näkökulmasta tärkeä hyöty onkin luottamus monella tasolla; luottamus aikatauluun ja siihen, että oman työn edellytykset ovat kunnossa, kun materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja edellinen työvaihe on valmis.
Nykyään ei ole ongelmana tuottaa tietoa, vaan ennemminkin sitä on liikaa – myös työmailla. Tietotulvaa on mahdotonta hallita tai viedä tekoäly-ympäristöön nykyisillä analogisilla prosesseilla. Niinpä koko tuotantoketjun ja sen rajapintojen on oltava kunnossa, ennen kuin vanha analoginen tuotannonsuunnittelu, -ohjaus ja -mittaus voidaan digitalisoida. Tämä tarkoittaa vakioituja työprosesseja ja -tapoja.
“Kun meillä alkaa olla näkyvyyttä tuotantodataan, pääsemme käsiksi tiedolla johtamisen seuraavaan vaiheeseen, missä hallitsemme rakentamiseen liittyviä tietovirtoja, poistamme hallinnollista manuaalista työtä työmaalta ja saamme kumuloituvan datan kautta lisättyä automatisointia ja ohjattavuutta. Tämä kaikki edellyttää hyvin vakioidun tavan toimia”, Haapoja kertoo.
Näin ollen on otettava muutama askel taaksepäin ja laitettava perusasiat tuotantoprosessissa kuntoon. Sen jälkeen digitalisaation ratkaisut ovat yksinkertaisia.
FLOW-konseptin asettama tavoitetila on koko rakennusalalle suuri muutos. Kun töitä on tehty vuosikymmeniä projektilähtöisesti, saattaa työtapojen vakiointi herättää soraääniä työmaalla.
Tarkoituksena ei ole kuitenkaan poistaa mahdollisuutta luovaan työhön vaan pikemminkin lisätä sitä. Työvaiheiden vakiointi vähentää projektikohtaista määrittelytyötä ja antaa lisää tilaa systeemin kehittämiselle sekä virheistä oppimiselle. Kun perustekeminen ja toimintamallit ovat vakioitu, seuraavat projektit hyötyvät edellisestä ja vapautuvaa työaikaa voi käyttää parempien työtapojen ideointiin. Työtapojen vakiointia voi verrata yhteisiin liikennesääntöihin: liikenne toimii, kun yhteisiä sääntöjä noudattaa. Ajoreittiä tai sitä mihin auto pysäköidään ei määrätä, mutta kaaosta välttääkseen liikenteessä on pakko noudattaa yhteisiä sääntöjä.
Innovatiiviset pysäköintiratkaisut
Tahtituotantoa voi verrata tehtaan liukuhihnatuotantoon, jossa yksittäisen koneen tehokkuuden sijaan keskitytään koko tuotantoketjun tehokkuuteen.