Kaatamatta jätetyt puut, hulevesikosteikot ja opetusmetsät – näin tuemme luonnon monimuotoisuutta hankkeillamme
Hamina-Vaalimaan-kunnossapidossa luonto otetaan mukaan töihin, kun mehiläiset saapuvat pölyttämään harvinaisten perhosten ravintokasveja kesällä 2022.
Hamina-Vaalimaan-moottoritien kunnossapitoon liittyy useampia ympäristön seurantavelvoitteita, mutta niiden lisäksi urakalla tehdään myös oma-aloitteisesti töitä paremman ympäristön puolesta.
”Tuomme alueelle ensi kesäksi mehiläispesiä paikalliselta mehiläistarhaajalta. Sijoitamme ne korkealle, jotta mehiläisten lentokorkeus pesälle on tarpeeksi korkea, eivätkä ne osu tiellä ajaviin autoihin. Myös pesien hoito onnistuu turvallisesti valitussa paikassa”, kertoo työmaapäällikkö Teemu Lavikka YIT:ltä.
Yhdessä asiakkaan kanssa ideoitu kokeilu auttaa parantamaan harvinaisten hyönteisten elinoloja, kun mehiläiset pölyttävät ravintokasveja, joita paahderinteissä ja muualla alueella on. Kun mehiläinen pölyttää kasvin, se pääsee lisääntymään ja tuottaa lisää ravintoa esimerkiksi harvinaisille perhosille. Osa perhoslajeista käyttää ravinnokseen vain tiettyjä kasveja. Taattu ravinnonsaanti parantaa samalla perhosten lisääntymismahdollisuuksia, jolloin lajin selviämismahdollisuudet paranevat.
”Pölyttäjien määrä on vähentynyt aika paljon, ja pystymme auttamaan tällä luontoa. Mehiläisille paikka on myös hyvä, kun lähistöllä on vaihtelevaa ympäristöä, suota, paahderinteitä, peltoa ja metsää”, sanoo Teemu Lavikka.
Urakalla on mietitty myös lampaiden tuomista viheralueiden hoitoon, mutta asiaa vasta selvitellään, jotta liikenneturvallisuus voidaan taata. Tämän lisäksi tieosuudella suunnitellaan led-valaisimien vaihtamista suurpainenatriumlamppujen tilalle. Se on laskettu taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi, kun sähkönkulutusta voidaan mahdollisesti sen avulla pienentää jopa 70-80 prosenttia aiemmasta.
”Moottoritien valaistus toimii hämäräkytkimellä, mutta tunneleissa valot eivät ole koskaan poissa päältä. Vaikka lamppujen vaihtaminen tulee maksamaan, urakkamme on niin pitkä, että työ maksaa itsensä takaisin”, toteaa Lavikka.
Teemu Lavikka on itse hyödyntänyt myös myrskyissä kaatuneita puita lintujen iloksi. Moottoritien ramppien kainaloihin jätettiin rakentamisen aikana metsätupsuja. Lavikka on tehnyt niissä kaatuneista puista linnunpönttöjä sahaamalla juurakossa kiinni olevan pitkän kannon päähän pöntön, jonka jälkeen juurakko nostetaan takaisin pystyyn.
Tuki ympäristön huomioimiseen tulee asiakkaalta ja esihenkilöiltä
Teemu Lavikan mukaan urakalla on aika vapaat kädet ideoida.
”Meillä on hyvät esihenkilöt YIT:llä, jotka tukevat meitä. Sen lisäksi myös rahoittajamme tukee ideoita.”
Urakkaan kuuluu myös seurantavelvoitteita, jotka edesauttavat luonnon parempaa vointia, kuten hyönteis- kala- ja kasviselvitykset. Alueen pohjavesiin tehdään myös pitkäaikaisia kloridin pitoisuusmittauksia, eli seurataan miten suolaaminen vaikuttaa pohjaveden laatuun. Tämän lisäksi lepakoiden ja liito-oravien sopeutumista uusiin elinoloihin on seurattu rakentamisesta lähtien. Seurantaa valvoo ELY- keskus ja työ tilataan seurantoihin erikoistuneilta yrittäjiltä.
”Molemmat lajit näyttävät sopeutuneen muutoksiin ihan hyvin”, sanoo työmaapäällikkö Teemu Lavikka YIT:ltä.
Hamina-Vaalimaa tieosuuden asiakkaana on Väylävirasto, palveluntuottajana tieyhtiö Vaalimaa Oy, rahoittajana Meridiam ja pääurakoitsijana on YIT. PPP-mallilla (public-private-partnership) rakennetun tien urakka-alue ulottuu Venäjän rajalta Haminan Leluun ja sen pituus on noin 32-kilometriä suuntaansa. Lisäksi moottoritiehen liittyviä maanteitä on noin 10 kilometriä. Niiden lisäksi alueeseen kuuluu kevyenliikenteen väyliä sekä Vaalimaan tunneli. Kunnossapidämme vuonna 2018 valmistunutta Hamina-Vaalimaa moottoritietä vuoteen 2034 saakka.
