Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Professori Marketta Kyttä avaa urbaanin kaupunkiympäristön kehittämistä ihmisten onnellisuuden näkökulmasta 1. marraskuuta järjestettävässä Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissamme.
Lukuisat tutkimukset todistavat, että luonnonympäristöt vähentävät stressiä ja edistävät mielenterveyttä, mutta miten ihmisten onnellisuus ja hyvinvointi liittyvät urbaaneihin kaupunkiympäristöihin? Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun professorin Marketta Kytän mukaan onnellisuutta ja hyvinvointia voidaan tarkastella suhteessa erilaisiin ympäristöihin hyvin eri näkökulmista. Esimerkiksi kaupunkiympäristön tiiviys vaikuttaa ihmisiin.
“Yksi löydös johtamani maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan tutkimusryhmän tuoreessa tutkimuksessa on se, että melko tiiviisti rakennettu kaupunkiympäristö saa sohvaperunankin liikkeelle”, Kyttä kertoo.
Kyttä on keynote-puhujana YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa, joka järjestetään 1. marraskuuta Helsingissä Scandic Park -hotellissa. Puheenvuorossaan Kyttä valottaa tarkemmin, miten urbaania ympäristöä tulisi kehittää ihmisten onnellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Passiivinen ympäristö aktiiviseen rooliin
Kytän mukaan hyvinvointia edistävän kaupunkisuunnittelun tutkimus on yksi keskeisimpiä, ajankohtaisimpia ja myös kansainvälisesti eniten kiinnostusta herättäviä teemoja juuri nyt. Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarin puheenvuoron aihe pohjautuu Kytän johtamaan tutkimukseen, jossa keskitytään tapoihin, joilla ympäristö vaikuttaa aktiivisesti hyvinvointiin, onnellisuuteen tai elämäntapoihin. Kytän mukaan usein sanotaan, että tutkitaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta, mutta oikeastaan fyysinen ympäristö jätetään taka-alalle.
“Ei ole kovin yleistä tehdä tämän tyyppistä tutkimusta, jossa annetaan materiaaliselle ja sosiaaliselle ympäristölle hyvin aktiivinen rooli”, Kyttä kertoo.
Kytän tausta Aalto-yliopiston insinööritieteiden koulussa maankäytön suunnittelun professorina on kaikkea muuta kuin perinteinen. Hän on alkujaan ympäristöpsykologi ja väitellyt arkkitehtiosastolta yhdyskuntasuunnittelusta. Kytän johtaman työryhmän tekemä tutkimus kuuluu tiiviisti kaupunkitutkimuksen kenttään.
“Olemme kiinnostuneita elettävästä ja elävästä kaupungista, asukasnäkökulmasta, hyvinvointia edistävästä elinympäristöstä sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta”, Kyttä kertoo.
“On jännittävää olla alan tutkija juuri nyt”
Globaalit ilmiöt kuten kaupungistuminen, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja olemassa olevan rakennuskannan vanheneminen lisäävät tarvetta kestävälle kaupunkikehitykselle nyt ja tulevaisuudessa. Kytän mukaan kaupunkikehitys on juuri nyt äärimmäisen kiinnostava ja ajankohtainen teema: Suomessa on parhaillaan käynnissä vilkas kaupungistuminen, joka peittoaa jopa 1950–60-lukujen maaltamuuton.
“On jännittävää olla alan tutkija juuri nyt. Elämme käänteentekevän tärkeitä vuosia sen kannalta, millainen tulevaisuus on vai onko tulevaisuutta lainkaan tällä maapallolla. Tämä luo aikamoiset paineet meille kaikille”, Kyttä sanoo.
Kytän mielestä kaupungistuva ja tiivistyvä kaupunkirakenne on Suomessa välttämättömyys niin ihmisten hyvinvoinnin kuin kestävän kehityksenkin kannalta. Samoilla linjoilla on myös YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen. Kaupunkien tiivistymisellä on selkeä yhteys ihmisten hyvinvointiin. Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa, jota Kostiainen kommentoi myös Nokkela kaupunki -blogitekstissä, todettiin, että asumistiheyden kaksinkertaistuessa elinajanodote kasvaa kolme prosenttia eli kaksi ja puoli vuotta Yhdysvaltojen luvuilla.
“Tiiviissä ympäristössä palvelut ovat saavutettavissa ja liikutaan enemmän kävellen tai pyörällä, mitkä vaikuttavat suoraan terveyteen”, Kostiainen lisää.
Hyvinvointi edellä kohti kestäviä kaupunkeja
Kaupungistuminen on Kytän mukaan tehtävä sosiaalisesti kestävällä, pehmeällä tavalla. Pehmeä urbanismi onkin hänen mielestään kestävä tapa.
“Kehitys ei voi olla kestävää, jos samalla uhrataan ihmisten hyvinvointia”, Kyttä sanoo.
Myös Kostiainen korostaa, että tärkeä osa kaupunkien kestävää kehittämistä ovat asukkaiden hyvinvointia lisäävät tekijät, kuten pihat ja viheralueet sekä asuinalueiden ympäristötaide. Pasilassa sijaitseva Sähköttäjänpuisto on ensimmäinen YIT:n pihakonseptin mukainen piha-alue, jonka YIT kunnosti lahjana 100-vuotiaalle Suomelle kaikkien kaupunkilaisten iloksi. Helsingin Arabianranta taas on erinomainen esimerkki kaupunginosasta, jossa taide on rakennettu kiinteäksi osaksi ympäristöä. Kokonaiset pihapiirit muodostavat taideteoksia, joita asukkaat esittelevät ylpeydellä vierailleen.
“Kun ympäristö koetaan kauniiksi ja arvokkaaksi, siitä halutaan pitää myös huolta”, Kostiainen lisää.
Kun kestävä kaupunkikehitys on hyväksi ihmiselle, se on Kytän mukaan hyväksi myös planeetalle.
“Mikä on yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta kestävää, on laajemman kestävyyden ja koko planeetan tulevaisuuden kannalta hyväksi. Jos molemmilla on mahdollisuus voittaa, on siinä mielestäni aikamoinen mahdollisuus”, Kyttä summaa.
