YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Kestävä energiantuotanto kiinnostaa kaikkia, mutta harva tietää, mitä kaikkea pitää tehdä, ennen kuin tuulipuiston turbiinit saadaan pystyyn. Tuulivoimalan infrarakentaminen on tarkka prosessi, joka pitää sisällään kaikkea aina geoteknisistä tutkimuksista metsäteiden kaarteiden geometriaan.
Porotokka on harvoin syynä siihen, että infra-asiantuntijan työt viivästyvät. Projektipäällikkö Ville Nevala on kuitenkin löytänyt itsensä viime vuosina useamman kerran auton ratista odottelemasta pitkän poroletkan eteenpäin jolkottelua.
Kolmekymppinen Nevala oli infrarakentamisen projekti-insinöörinä komennuksella Ruotsissa, poronhoitoalueena tunnetussa Västernorrlandin läänissä. Siellä hän pääsi koordinoimaan massiivista Stavron tuulipuistohanketta, jonka aikana YIT rakensi tuulipuiston infran eli väylät ja nostoalueet, perustukset sekä keskijänniteverkon 62 tuulivoimalalle ja kahdelle sähköasemalle.
Ekologinen tuulivoima on tulevaisuuden energiamuoto. Tuulivoimaan kohdistuvasta kiinnostuksesta huolimatta harva tulee pohtineeksi, mitä kaikkea pitää tehdä, ennen kuin tuuliturbiinit kohoavat tuottamaan sähköä. Nevalaa hidastanut porotokkakin tukki tien, jonka YIT oli ensin suunnitellut ja sitten rakentanut tulevalle tuulipuistoalueelle.
Tuulipuiston paikalla on väliä
Stavrossa Nevala pääsi toteuttamaan BoP (Balance of Plant) -tuulipuistourakkaa sen kaikissa vaiheissa, sillä YIT sekä suunnitteli että rakensi hankkeen infratyöt. Stavron tuulivoimala valmistui viime loppuvuodesta, ja se tuottaa tälläkin hetkellä hiilineutraalia energiaa Ruotsin kantaverkkoon.
Stavron kaltainen laajamittainen tuulipuistohanke vaatii perinpohjaisen, useita vuosia kestävän suunnitteluvaiheen. Ensin täytyy löytää tuulipuistolle soveltuva alue. Selvitettävää on paljon: Millaiset tuuliolosuhteet ovat? Onko asutusta tai suojeltavaa luontoa? Miten kuntalaiset ja kuntapoliitikot suhtautuvat tuulivoimaan? Kuinka helppo voimala on liittää sähköverkkoon?
Kun sopiva alue löytyy, hankekehittäjä neuvottelee maanomistajan kanssa sopimusehdoista ja korvauksista. Sitten hanke menee kunnalliseen kaavoitusprosessiin, jossa arvioidaan muun muassa hankkeen ympäristövaikutuksia ja annetaan kuntalaisille mahdollisuus ottaa kantaa kaavaan. Jos kaikki menee hyvin, hanke saa rakennusluvan, ja infran suunnittelu voi alkaa.
Infravaiheessa pedataan turbiinien tulevaisuus
Kun siirrytään infrarakennusvaiheeseen, pitää ihan ensiksi tutkia maaperä, Nevala kertoo.
“Olemassaolevien metsäautoteiden kantavuus testataan geoteknisillä tutkimuksilla ja turbiinipaikoilta ja nostoalueilta otetaan kairausnäytteitä. Selvitetään, mitä maaperälle pitää tehdä ja pitääkö suunnitelmia muuttaa, jos alla on vaikka savi tai suo. Myös puustoa kaadetaan uusien teiden ja nostopaikkojen tieltä.”
Varsinainen infrarakentaminen jakautuu Nevalan mukaan viiteen osa-alueeseen: tienrakentamiseen, perustuksiin, nostoalueisiin, muuntamoasemaan ja maakaapelointiin.
Ensin alueen väylät hoidetaan kuntoon rakentamalla uusia teitä tai parantamalla olemassa olevien kantavuutta. Pehmeä metsäautotie ei sellaisenaan kanna painavien tuuliturbiinien kuljetuksia. Teiden geometria pitää suunnitella niin, että useita kymmeniä metrejä pitkät lavat mahtuvat kääntymään niiden kaarteissa.
Ennen pystytystä tuuliturbiini vaatii vahvat betoniset perustukset, jotta se pysyy pystyssä kovallakin tuulella. Ja jotta perustuksen päälle voi pystyttää, tarvitaan suuria nostureita, joita varten pitää rakentaa satoja metrejä pitkä nostoalue.
Jotta turbiinien tuottama energia voidaan valjastaa sähköksi valtakunnanverkkoon, pitää rakentaa yksi tai useampi muuntamoasema. Virta kulkee turbiineilta muuntamoasemalle maahan kaivettuja keskijännitekaapeleita pitkin, jotka nekin pitää asentaa paikalleen osana infratöitä.
Vasta kun infra on valmis, voi turbiinit pystyttää ja kytkeä verkkoon tuottamaan energiaa.
“Tilaajalle on tärkeää, että puisto valmistuu ajallaan, koska jokainen verkkoon kytketty minuutti tuottaa sähköä. Olen ylpeä, että Stavrossa viivästyksiä ei tullut”, Nevala sanoo.
Avaimet käteen vakaasti ja luotettavasti
YIT on yksi harvoista rakennusliikkeistä Suomessa, joka sekä kehittää tuulivoimahankkeita että rakentaa niiden infraa. Tällä hetkellä YIT rakentaa tuulipuistoa Pyhäjärven kunnassa Murtomäessä.
“Kyseessä on YIT:n itse kehittämä hanke, jonka omistaa nykyisin Ålandsbanken. Rakennamme hankkeen alusta loppuun “avaimet käteen”-periaatteella siten, että tilaaja saa toimivan ja energiaa tuottavan tuulipuiston sovitusti käyttöönsä”, kertoo Janne Salmenoja, YIT:n Pohja- ja teollisuusrakentamisen yksikönjohtaja.
Tilaajan näkökulmasta YIT:n vahvuus tuulipuistojen toteuttajana on luotettavuus ja vakaus. On ainutlaatuista, että yksi toimija pystyy toteuttamaan kaikki tuulipuistoihin liittyvät työt kaikessa laajuudessaan kilpailukykyisellä ja kustannustehokkaalla tavalla ympäristön ja turvallisuuden huomioiden.
“Hiilineutraalissa energiassa on tulevaisuus. Meidän tulee yhteiskuntana irtautua pitkäjänteisellä työllä fossiilisista energialähteistä, ja tuulivoima on erinomainen osa ratkaisua”, Salmenoja sanoo.
Tuulivoimapuistojen kiinteistöverot tuovat kunnille vakaata tuloa puistojen tuotantovaiheessa. Rakennusvaihe puolestaan työllistää paikallisia yrityksiä rakennus- ja koneurakointifirmojen lisäksi myös palvelu- ja majoitussektorilla. Tulevaisuuden energiaratkaisujen rakentaminen on motivoivaa myös hankkeissa mukana oleville ammattilaisille.
“Kestävään energiantuotantoon osallistuminen tuntuu työnä todella merkitykselliseltä”, Ville Nevala summaa.
