Tulevaisuuden työ on monipaikkaista, joustavaa ja ihmisläheistä

Läppäri kainaloon ja toimisto pystyyn, missä menetkin – nykyteknologia mahdollistaa uudet työskentelyn muodot, jotka eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja. Joustavuuden kanssa kasvaa myös tarve kohtaamisille. YIT:n ja Innolinkin tutkimus kertoo, miltä näyttää tulevaisuuden työ, joka valjastaa muutoksen voimaksi ja välttää sudenkuopat matkan varrella.

Digitalisaatio, uudet sukupolvet, kansainvälistyminen, kaupungistuminen… nykypäivän työelämään vaikuttaa monta muutosvoimaa. Ja kun työelämä muuttuu, muuttuvat myös työtiloihin kohdistuvat tarpeet. YIT:n tavoitteena on rakentaa työn tekemisen tiloja, jotka taipuvat tulevaisuuden tarpeisiin – ja siihen tarvitaan uusinta tietoa työelämästä.

Nyt ajantasaista tietoa on saatavilla, kiitos YIT:n tilaaman Tulevaisuuden toimistotyö -tutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitettiin asiantuntija- ja toimistotyöntekijöiden mielipiteitä muutoksen keskellä Suomessa: millaiset työn tekemisen tavat ovat heille mieleisimpiä ja millaisia visioita heillä on tulevaisuuden työelämästä?

Kattavan tutkimuksen päähavainnot on avattu tässä artikkelissa. Laajemmin tulokset esitellään kahdessa myöhemmin syksyllä ilmestyvässä whitepaper-artikkelissa. Ensimmäisessä syväluodataan tärkeimpiä trendejä ja havaintoja joustaviin työympäristöihin liittyen. Toisessa avataan ihmisläheisten työtilojen suunnittelua ja sen edellytyksiä.

Työtä monessa paikassa

Työn muutoksesta huolimatta työnantajan tarjoama toimisto on – ainakin vielä toistaiseksi – asiantuntijoiden yleisin työskentelytila: yli puolet vastaajista viettää pääosan työajastaan toimistolla. Paikasta riippumaton työ on kuitenkin tärkeä lisä: kolmasosa toimistotyötä tekevistä työskentelee välillä kotoa käsin, ja lähes sama määrä tekee toisinaan töitä jaetuissa ”toimistohubeissa” työpaikan ulkopuolella. Välillä työtä tehdään myös junassa esimerkiksi läppärillä tai automatkan aikana puheluita soittamalla.

Monipaikkaisuus onkin tulevaisuuden työn avainsana: lähes puolet toimistolla työskentelevistä haluaisi tehdä työtä kotoa, ja kolmasosa vastaajista kokee, ettei pääse tekemään etätöitä niin paljon, kuin haluaisi. Työpaikan ulkopuolella tehtävän työn ansioksi nousee erityisesti mahdollisuus parempaan keskittymiseen: vastaajista 44 prosenttia kokee, että toimistoympäristössä työrauha ei ole riittävä. Parantuvan keskittymisen myötä monipaikkaisen työn eduksi luetaan myös työnteon tehostuminen.

Vaikka keskittymisrauhaa tarvitaan, ei liika yksinäisyyskään ole hyvästä: 32 prosenttia pääasiassa etätyötä tekevistä kokee oman asiantuntijatyön haasteeksi liian vähät mahdollisuudet tavata muita työntekijöitä. Parhaimmillaan monipaikkaisuus ulottuukin myös konttorin sisälle: toimistossa työskennellään päivän mittaan erilaisissa työpisteissä ja -ympäristöissä, jotka mahdollistavat niin työrauhan kuin sosiaalisenkin työskentelyn.

Toiveena joustavia tiloja ja kohtaamisia

Tietotyön muutoksen ja kasvavan monikulttuurisuuden myötä työpaikoilla on yhä erilaisimmista taustoista tulevia ja erikoistuneempia työntekijöitä – ja sen myötä yhä erilaisempia tapoja työskennellä.

Tulevaisuuden työssä keskeiseen rooliin nouseekin joustavuus. Se tarkoittaa paitsi mahdollisuutta tehdä työtä toimiston ulkopuolella myös työpaikan omien tilojen monipuolistumista ja monikäyttöisyyttä. Monipaikkaisuudesta huolimatta työnantajan tarjoamat toimitilat ovat yhä työntekijöille tärkeitä: asteikolla yhdestä viiteen vastaajat pitivät keskimäärin epämieluisana tulevaisuudenvisiota, jossa yritysten omat tilat puuttuisivat kokonaan ja ryhmätyötiloja vuokrattaisiin talon ulkopuolelta (3/5).

Erilaisiin tarpeisiin taipuvat toimistotilat ovat tärkeitä erityisesti kohtaamisten mahdollistajana. Vastaajat pitivät keskimäärin positiivisena tulevaisuudenvisiota, jossa työpaikalta löytyisi työyhteisön sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta edistäviä työtiloja (3,8/5). Vastaavasti negatiivisena visiona pidettiin sitä, että yhteiset tilat – muun muassa neuvotteluhuoneet, ruokailutilat ja wc:t – vähenisivät työpaikoilta ja ne jaettaisiin muiden organisaatioiden kanssa (2,9/5).

Tulevaisuuden työympäristöt suunnitellaan yhdessä

Kun yrityksessä pohditaan uusiin tiloihin siirtymistä, kannattaa työntekijät osallistaa työympäristön ja työtapojen suunnitteluun: osallistuminen olikin yksi vastaajille mieluisimmista tulevaisuudenvisioista (4/5). Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja vahvemmin työntekijä pääsee vaikuttamaan työympäristöönsä, sitä sitoutuneempi hän on työhönsä.

Millaisia sitten olisivat tulevaisuuden työtilat, jos tutkimuksen vastaajat saisivat päättää? Joustavuuden, kohtaamisten ja paikkariippumattoman työn mahdollisuuksien lisäksi työpaikoille toivottiin nykyistä moninaisempia tiloja, muun muassa erilaisia harrastus- ja viherhuoneita (3,8/5). Erityisen tärkeänä pidettiin työpaikan sijaintia kaupunkirakenteessa: toimiston lähelle kaivattiin arjen palveluita päivähoidosta kauppoihin (4/5). Kaupunkien kasvaessa ja kehittyessä asiantuntevalla suunnittelulla ja rakentamisella onkin merkittävä rooli siinä, millaisissa työympäristöissä tulemme tulevaisuudessa viettämään aikamme.

Innolinkin tekemä tutkimus toteutettiin paneelitiedonkeruulla helmi–maaliskuussa 2017. Kyseelyyn vastasi 500 asiantuntijatyöntekijää ja toimihenkilöä, joista noin 76 prosenttia työskentelee toimistossa, noin 17 prosenttia kotoa käsin ja noin 6 prosenttia tekee matkatyötä. Kohderyhmä painottui erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Lue näkemyksiämme tulevaisuuden työstä