YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Teknologian kehittyminen ja turbiinien koon kasvu ovat tehneet tuulivoimapuistoista energian osalta tuottavampia ja täten myös kannattavampia. Maailman tuulipäivää vietetään 15.6.2019.
Tuuli- ja vesivoimahankkeet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ovat YIT:lle strategista liiketoimintaa kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Samalla YIT auttaa kaupunkeja ja valtioita saavuttamaan omia kestävän kehityksen tavoitteitaan.
Uusiutuvien energianlähteiden lisääminen energiantuotantoon on globaalisti tunnistettu trendi. EU-maissa siihen vaikuttavat vahvasti myös EU:n tavoitteet uusiutuvan energiantuotannon lisäämisestä jäsenmaissaan.
Pohjoismaat ovat uusiutuvien energianlähteiden käytössä kärkimaita. Vuonna 2018 Suomen energiantuotannosta 47 prosenttia oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä ja loput 53 uusiutumattomista. Uusiutuvista energianlähteistä eniten saatiin vesivoimasta ja biomassasta, molemmista 19 prosenttia. Tuulivoimasta saatiin 9 prosenttia.
Suomen hallituksen tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan energian käyttöä yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Vaikka tuulivoiman osuus on Suomessa vielä pieni, se on kasvanut selvästi viime vuosina.
”YIT on tehnyt urakointina noin sata tuulivoimaperustusta ympäri Suomea. Perustustyö on tarkoittanut turbiinien varsinaisen betoniosan rakentamista joko maanvaraisesti tai ankkuroituna suoraan kallioperään”, kertoo YIT:n Teollisuuden, energian ja vesihuollon yksikönjohtaja Mika Virtanen.
Tuulivoima – strategisesti tärkeää ja markkinaehtoisesti kannattavaa liiketoimintaa
Rakentamisen lisäksi YIT on myös aktiivisesti ja itsenäisesti suunnitellut tuulivoimahankkeita Suomessa. YIT aloitti vuonna 2012 tuulivoiman hankekehityksen, jossa tuulivoimapuistoja suunniteltiin eri puolille Suomea. Vielä tuolloin sähkön tuottamista uusiutuvilla energianlähteillä tuettiin syöttötariffilla. Käytännössä se tarkoitti, että tuulivoimatuottaja sai myymästään sähköstä markkinahinnan päälle markkinahinnan ja takuuhinnan erotuksen tukena. Tuulivoiman osalta tariffijärjestelmä sulkeutui marraskuussa 2017.
”Seitsemän vuotta sitten suunnitelmat perustuivat syöttötariffiin, sillä tuulivoima ei itsessään vielä ollut markkinaehtoisesti kannattavaa. Tällä hetkellä tuulivoiman rakentaminen markkinaehtoisesti näyttää toteutuvan. Projektit voidaan saattaa loppuun ilman tukia ja myös uusia hankekehityksiä käynnistää”, Virtanen kertoo.
”Teknologian kehittyminen ja turbiinien koon kasvu ovat tehneet tuulivoimapuistoista energian osalta tuottavampia ja täten myös kannattavampia”, hän jatkaa.
Mia Ranta-aho, Head of Corporate Responsibility, kertoo, että uusiutuvan energiantuotannon suunnittelu- ja rakennushankkeiden kautta YIT voi auttaa myös kaupunkeja ja muita toimijoita hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.
”Green Growth -kehitysohjelmassa haetaan kasvua erityisesti suhdanteita kestävien ja kiertotaloutta hyödyntävien liiketoimintojen kautta, joita myös uusiutuva energiantuotanto edustaa”, Ranta-aho sanoo.
Ruotsissa tähdätään sataan prosenttiin uusiutuvien energianlähteiden käytössä
Ruotsi pyrkii eroon uusiutumattomasta energiasta kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä Ruotsin sähköstä vesivoimalla tuotetaan 47, ydinvoimalla 35, tuulivoimalla 10, biomassalla 6 ja jätteillä 2 prosenttia.
YIT toteuttaa Ruotsissa sekä vesi- että tuulivoimahankkeita. Iso osa Ruotsin vesivoimaloista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla, joten tällä hetkellä tilaus ylläpito- ja korjaustöille on suuri. YIT:llä on runsaasti kokemusta vesivoimaloiden uudistamisprojekteista, ja tällä hetkellä käynnissä on Fortumin Krångeden voimalan uudistamisprojekti.
”Uudistamisprojekteissa saadaan voimaloihin uutta teknologiaa, joka mahdollistaa suuremman energiatuotannon aiempaan verrattuna ja tekee vesivoimasta myös kannattavampaa sijoittajille”, YIT:n Infraprojektit-segmentin Ruotsin toimintojen johtaja Lars Stendius sanoo.
Samalla, kun vesivoimaa uudistetaan, tuulivoiman osuutta halutaan kasvattaa ja ydinvoimaa pienentää. Sähkön hinta nousi vuonna 2016 ja samalla myös kiinnostus tuulivoimaa kohtaan kasvoi. Tällä hetkellä Ruotsissa onkin aluillaan useita tuulivoimahankkeita, joihin myös YIT tähtää.
”Meillä on projekteihin vaadittavaa osaamista sekä tarvittavat työvälineet olla kehittämässä Ruotsia kohti kestävämpää energiatuotantoa”, Stendius sanoo.
Virtaavan veden Norjassa uskotaan vesi- ja tuulivoimaan
Toisin kuin Suomessa ja Ruotsissa, Norjaan ei ole koskaan rakennettu ydinvoimaa. Vuonna 2017 jopa 94 prosenttia sähköstä oli peräisin vesivoimasta, 4 prosenttia tuulivoimasta ja vain 2 prosenttia muista energialähteistä. Toisin kuin suhteellisen tasaisessa Suomessa, vuoristoisessa Norjassa vesi pääsee virtaamaan voimakkaasti ja virtauksesta saadaan kerättyä talteen huimat määrät energiaa.
Tällä hetkellä YIT:llä on käynnissä kaksi vesivoimahanketta: Länsi-Norjassa Løkjelsvatnet-järvellä ja Jølstra-joella.
YIT:n osaaminen jakautuu Infraprojektit-segmentin Norjan toimintojen johtajan Stian Andreassenin mukaan kolmeen eri osaan: tunneliosaamiseen, betonirakentamiseen ja vahvaan projektijohtoon.
”Rakennamme betonisia tunnelirakenteita vuorien sisälle ja patoalueita, joihin virtaava vesi varastoituu. Tunnelin päässä on vesivoimala, joka kerää talteen virtauksen varastoiman energian”, Andreassen kertoo.
Vesivoiman lisäksi Norjassa on viime aikoina ollut keskustelua tuulivoimatuotannon lisäämisestä. Norjassa on tunnistettu 13 aluetta ympäri maata, joihin tuulivoimaa voisi rakentaa. Vahvan vesivoimaosaamisen lisäksi Andreassen näkee tuulivoiman rakentamisessa mahdollisuuden myös YIT:n muiden osaamisalueiden käyttöön.
”Alueet ovat teiden saavuttamattomissa, joten ennen kuin tuulivoimalat voidaan rakentaa, tarvitaan teitä ja kunnon perustukset voimaloille”, hän sanoo.
Myös muissa YIT:n toimintamaissa on tahtotilaa laajentaa osaamista nykyisten projektien ulkopuolelle ja tukea eri maiden hallituksia pyrkimyksissä kohti uusiutuvampaa sähköntuotantoa.
”On hienoa, että olemme tunnistaneet ja kasvattaneet osaamistamme kestävän kehityksen mukaisissa liiketoiminnoissa. Haluamme olla vauhdittamassa muutosta kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa koko Euroopan tasolla”, Ranta-aho sanoo.
