Jättiläismyllyt jauhavat edullista sähköä: lavat pyyhkivät ilmaa jo 250 metrin korkeudessa

Tuulivoima on edullisin tapa lisätä sähköntuotantoa Suomessa, ja se kattoi viime vuonna seitsemän prosenttia maan sähkönkulutuksesta. Tuulivoiman reipasta kasvua on kirittänyt teknologian kehitys.

”Vielä viisi vuotta sitten lapojen kärjet ulottuivat alle 200 metrin korkeudelle Suomen suurimmissa voimaloissa. Nyt rakennetaan jo 250-metrisiä”, YIT:n Tuulvoimayksikön johtaja Mika Virtanen sanoo.

Korkeus lisää voimalan tuotantoa, koska korkeammalla tuulee enemmän ja pitkät lavat pyyhkäisevät laajaa alaa, pisimmät jopa paria hehtaaria. Samaan aikaan uusien turbiinien nimellisteho on noussut muutamassa vuodessa kolmesta megawatista kuuteen.

Tuulivoimaloiden lukumäärä on laskenut osassa uusia puistoja, eikä Virtanen odota kasvua.

”Jos voimaloita asennetaan kovin tiheästi, ne aiheuttavat häiriöitä toisilleen. Toisaalta, alueita ei voida enää suurentaa asutuksen, luontoarvojen ja muiden rajoitteiden vuoksi.”

Valitusten käsittely vie vuosia

Se, paljonko yksittäinen voimala vielä kasvaa, jää valmistajien ratkaistavaksi. Virtanen toivoo voimaloille joka tapauksessa kasvuvaraa kaavoitukseen, jotta kaavamuutosta ei tarvitse hakea 50 metrin kasvupyrähdyksen takia.

”Suurin hidaste tuulivoiman rakentamiselle on usein se, että luvituksesta voi valittaa ilman perusteita ja valitusten käsittelyissä kestää vuosia, vaikka lähes kaikki valitukset lopulta oikeusasteissa kaatuvatkin.”

Uuden tuulipuiston taustaselvitykset, suunnitelmat ja luvitukset vievät tavallisesti vuosia ja syövät miljoonia euroja, ja vain osa hankkeista lopulta toteutuu.

”YIT:lle on luontevaa tehdä hankekehitystä ja kantaa siihen liittyvä riski. Rakennamme myös tuulipuistojen infraa ja meillä on pitkä kokemus monenlaisten hankkeiden kehittämisestä”, YIT:n divisioonajohtaja Anne Piiparinen sanoo.

”Tämän kokemuksen pohjalta pystymme jo kehitysvaiheessa vaikuttamaan tuulipuiston kannattavuuteen.”

Rahaa riittää tuulivoimahankkeille

YIT myi ensimmäisen omakehitteisen tuulivoimahankkeensa marraskuussa Suomen Hyötytuulelle. YIT:n hankerahoitukseen perehtynyt johtaja Antti Seppälä näkee, että valmiiksi kehitetty hanke kiinnostaa niin sijoittajia kuin energia-alankin toimijoita. Ja rahaakin tuntuu riittävän.

”Globaali korkoympäristö tukee tällaisia vähäriskisiä sijoituksia, ja pääomia hakeutuu myös yhä enemmän kestävän kehityksen äärelle.”

Koska sähkön hinta vaikuttaa merkittävästi investoinnin kannattavuuteen, osa tuulivoimasijoittajista haluaa varmistaa tuottoaan PPA-sopimuksilla, siis sopimalla sähkön myynnistä suuren kuluttajan, kuten datakeskuksen, kanssa. Osa jää odottamaan sähkön hinnannousua ilman sopimuksia.

”Jos päästöoikeuksien hinta nousee, sähkönkin hinta nousee ja päästöttömän tuulienergian kannattavuus paranee entisestään”, Seppälä toteaa.

Kannattavuusyhtälön toinen jätti on turbiinin hinta.

”On erittäin tärkeää, että turbiinitoimittajien kesken säilyy riittävä kilpailu ja halu kehittää tuotetta”, Piiparinen sanoo.

Jotta Suomen ympäristötavoitteet voisivat toteutua vuonna 2030, tuulivoiman määrän pitäisi moninkertaistua. Merituulessa se olisi periaatteessa helpompaa kuin maalla.

Esimerkiksi Pohjanmeren uusista voimaloista odotetaan lähes kymmenen megawatin tehoja, vaikka lapojen kärjet jäävät alle 190 metrin korkeuteen. Pohjanlahdella sen sijaan tuulee varsin hillitysti, ja liikkuva jää haastaa niin voimalan rakenteen kuin rakentamisenkin.

”Meri alkaa kiinnostamaan Suomessa toden teolla vasta sitten, kun sopivat maa-alueet käyvät vähiin”, Piiparinen arvioi.

Tilaa lisätietoa tuulivoimasta

Tuulivoimalla on keskeinen rooli hiilineutraaliuuden saavuttamisessa

Kuvat: Vesa Ranta